Kainuussa humisee 171 miljoonaa mottia puuta
Puun iän voi määrittää kairaamalla, Kari T. Korhonen näyttää. Ville-Petteri Määttä Kuva: Viestilehtien arkistoKAJAANI (mt)
Kainuussa kasvaa 171 miljoonaa kuutiometriä puuta eli keskimäärin 91 kuutiometriä hehtaarilla. Vuotuinen kasvu on 7,3 miljoonaa kuutiometriä eli 3,9 kuutiometriä hehtaarilla.
Näin kertoo Valtakunnallinen metsien inventointi (VMI). Inventoinnin tulokset Kainuun osalta julkistettiin viime viikolla.
”1960-lukuun verrattuna puuston tilavuus on 1,5-kertainen ja kasvu 2,6-kertainen”, Luonnonvarakeskus Luken erikoistutkija Kari T. Korhonen kertoo.
”Kainuun puuntuotannon metsistä noin 45 prosenttia on nuoria kasvatusmetsiä eli nopean kasvun vaiheessa.”
Maakunnassa puuston poistuma, joka sisältää sekä hakkuut että luonnollisen poistuman, on ollut viiden viime vuoden aikana noin 60 prosenttia kasvusta.
Kainuun metsien hoidon laatu on parantunut jonkin verran viime vuosina.
Taimikonhoitoja on kuitenkin myöhässä noin 40 000 hehtaaria. Pääosin hoitamatta on nuoria kasvatusmetsiä. Ensiharvennuksia on myöhässä lähes 60 000 hehtaaria.
”Metsien monimuotoisuuden kannalta tärkeää lahopuustoa on keskimäärin viisi mottia hehtaarilla. Lahopuuston määrä ei ole enää viime vuosina vähentynyt, mutta sitä on vähemmän kuin 1990-luvulla”, Korhonen sanoo.
Metsäkeskuksen aluejohtaja Arto Sorri kertoo, että metsätalouden merkitys on Kainuussa suuri ja se ymmärretään hyvin.
”Pääasia on että puu liikkuu. Suurimmat metsätalouden mahdollisuudet ovat yksityismetsissä. Niiden tehokas hyödyntäminen edellyttää hyvää puun kysyntää.”
Metsäteollisuuden uudet investoinnit tuovat todennäköisesti vireyttä myös Kainuun markkinoille. Kuljetukset ovat ovat Pohjois-Suomessa iso kuluerä.
”Tiestöön tarvitaan panostuksia, erityisesti alempiin tieverkkoihin ja metsäteihin. Kun metsäteollisuudessa siirrytään jopa sadan tonnin superrekkoihin, niistä aiheutuu voimakasta painetta tieverkon kestävyydelle”, Sorri kuvailee.
Ilmastonmuutoksen oletetaan kiihdyttävän Pohjois-Suomen metsien kasvua entisestään.
Nyt julkaistut maakunnittaiset tulokset perustuvat mittauksiin, jotka on tehty vuosina 2008–2013.
Tämän kesän mittausten maastotyöt ovat loppusuoralla, osa ryhmistä jatkaa kuitenkin mittauksia lokakuun loppuun. Kesän 2015 tuloksia julkaistaan todennäköisesti ensi vuoden toukokuussa. Niissä seurataan erityisesti uuden metsälain vaikutusta metsän käsittelyyn.
”Metsänomistajat eivät ole vielä tarttuneet uusin metsänkäsittelymuotoihin”, Kari T. Korhonen sanoo.
Luken rahoituksen leikkaus vaikuttaa myös metsäinventointiin, josta on tehtävä mahdollisimman yksinkertainen.
”Esimerkiksi metsän tilarakennetta, vaikkapa riistan tarvitsemia pöheiköitä, ei ole mahdollista arvioida. Ilmaston muutos on mittauksissakin tärkeä teema, ja puiden sitoma hiili yksi mittauksen kohteista”, Korhonen jatkaa.
Monimuotoisuus otetaan metsänhoidossa entistä paremmin huomioon, minkä voi nähdä esimerkiksi järeiden haapojen määrän kasvussa.
Haapaa oli 16 miljoonaa kuutiometriä vuosina 1971–1976 ja 41,2 miljoonaa kuutiometriä vuosina 2009–2013.
Terhi Pape-Mustonen
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
