Suomenpystykorvien sukuhistoria on selvitetty maailman mittakaavassa poikkeuksellisen kattavasti – kansalliskoirasta on ollut suunnatonta apua ravinnon hankinnassa

Suomenpystykorva julistettiin maan kansalliskoiraksi 1979. Historiallisesta merkityksestä kertoo sen esiintyminen luolamaalauksissa, Kalevalassa, saduissa ja erilaisissa käsityöesineissä. 

Suomenpystykorvien sukutaulut on selvitetty 1800-luvulle saakka. Tiettävästi missään muualla maailmassa ei ole koottu näin kattavasti reilusti yli sadan vuoden taakse ulottuvia tietoja yksittäisestä koirarodusta.

Suomen Kennelliitto lähetti asiasta tiedotteen keskiviikkona.

Kennelliiton kaikille avoimessa tietokannassa on kaikkiaan yli 78 000 suomenpystykorvan sukutaulujen varmistetut tiedot parhaimmillaan 1800-luvulle saakka. Projektissa sukutauluihin lisätyt, virallisesti rekisteröimättömät koirat on merkitty sukupuukoiriksi.

Suomenpystykorva on alkuperäinen luonnonkannasta ilman risteytyksiä syntynyt koirarotu, joka on kuulunut tiiviisti kantasuomalaiseen elämään jo ennen vaellusta nykyisen Suomen alueelle.

Siitä on ollut suunnatonta apua ravinnon ja turkisten hankinnassa ja se on toiminut myös talon vahtina. Suomenpystykorva on yksi viidestä kotimaisesta koirarodusta, joiden perimän vaaliminen on Suomen Kennelliiton erityinen tehtävä.

Suomenpystykorvan historiallisesta merkityksestä kertoo sen esiintyminen luolamaalauksissa, Kalevalassa, saduissa ja erilaisissa käsityöesineissä. Myös suomen kieleen on taltioitu monia vain suomalaisille aukeavia ilmauksia kuten ”haukkua väärää puuta” tai pituusmitta peninkulma eli peninkuuluma.

Vuonna 1892 Suomen Kennelklubin rotukirjaan merkittiin "suomalainen haukkuva lintukoira", jolle hyväksyttiin metsänhoitaja Hugo Richard Sandbergin tekemä rotumerkkiehdotus. Uusittu rotumääritelmä hyväksyttiin vuonna 1897, jolloin rodun nimi muutettiin suomalaiseksi pystykorvaksi.

Suomenpystykorvaa voitiin pitää 1930-luvulla jo vakiintuneena rotuna. Se julistettiin kansalliskoiraksemme vuonna 1979. Suomenpystykorva edustaa arvokasta elävää suomalaista kulttuuriperintöä, joka liittyy kiinteästi Suomen kansan historiaan.

Suomen Kennelliitto, Suomen Metsästäjäliitto ja Suomen Pystykorvajärjestö toimivat yhdessä saadakseen suomenpystykorvalla metsästyksen Unescon aineettomien kulttuuriperintöjen luetteloon.

Paitsi metsästyskoira, suomenpystykorva on erinomainen perhekoira ja sitä tapaa myös jonkin verran kaupungeista. Rotu on suhteellisen terve. Suomenpystykorvia rekisteröidään vuosittain noin 600–700.