Pienpuun käyttö takaa harvennusten kannattavuuden
Erkki Verkasalo uskoo pienten ja keskisuurten yritysten pärjäävän tulevaisuuden biojalostamoliiketoiminnassa. Niiden etuna suurteollisuuteen verrattuna on joustavuus ja kyky hyödyntää eri jakeet tarkkaan. Mikko Makkonen Kuva: Viestilehtien arkistoJOENSUU (MT)
Pieniläpimittaisen puun runsaus on tuttu ilmiö vuosikymmenten takaa, samoin kuin huoli käyttökohteen löytymisestä, muistuttaa puutieteen professori Erkki Verkasalo Metsäntutkimuslaitoksesta.
Esimerkiksi koivusellu, lastulevyteollisuus ja polttohake nousivat 1960-luvulla vajaasti hyödynnetyn raaka-aineen varaan. Halpa öljy oli romahduttanut halkojen menekin kaupunkien lämmityksessä.
Pienpuun mekaaninen jalostus huonekaluteollisuuden oksamänty- ja koivutuotteiden imussa vaikutti lupaavalta 15 vuotta sitten, mutta tämä teollisuus muutti Itä-Eurooppaan, missä hyödynnetään paikallisia puuvaroja.
Tukin niukkuus on silti kannustanut kehittämään pienpuun sahausta ja jatkojalostusta varsinkin Pohjanmaalla ja Pohjois-Suomessa. Pikkutukkina, sahakuituna ja parrunaihioina jalostetaan noin kaksi miljoonaa kuutiometriä kuitupuuta vuodessa.
Tällä hetkellä pienpuun käytössä palataan tavallaan menneisyyteen: sillä lämmitetään.
Halkojunat eivät enää vyöry Helsinkiin, mutta yhä useampi voimalaitos polttaa metsähaketta. Biojalostamot saattavat olla seuraava askel. Useita hankkeita on vireillä varsinkin Itä- ja Pohjois-Suomessa.
Pienen puun hyödyntämisvaihtoehdot ovat tärkeitä metsätalouden kannattavuudelle. Varsinainen tili tulee tukkipuusta, mutta tukin tuottamiseen tähtäävät harvennukset tarvitsevat kannusteen.
”Metsänomistajat ovat tottuneet siihen, että harvennuspuulle pitää olla hinta.”
Laskevasta suuntauksesta huolimatta sellu ja paperi ovat yhä suurin pieniläpimittaisen puun käyttökohde. Sahoillekin kuituteollisuuden hyvinvointi on hyväksi, sillä tehtaille myytävä hake muodostaa merkittävän osan sahojen tuloista.
”Sahojen onneksi se on parasta sellun raaka-ainetta.”
Tukin tarvetta heiluttaa rakentamisen määrä. Verkasalo nostaa esimerkiksi menestyvistä tukinjalostajista itsenäiset sahat, jotka ovat liittoutuneet talotehtaiden kanssa.
Viime vuosina on rummutettu paljon puukerrostalojen puolesta. Verkasalo huomauttaa, että pientaloilla on suuri osuus eri kokoisten taajamien rakentamisessa.
Hän arvioi, että puun osuuden nostaminen työ- ja elinkeinoministeriön ohjelman mukaisesti kymmeneen prosenttiin uusista asuinkerrostaloista nielisi kuitenkin vain 100 000–300 000 kuutiometriä sahatavaraa.
Yhteensä sitä päätyi kotimaan rakentamiseen esimerkiksi vuonna 2010 noin 3,4 miljoonaa kuutiota.
”Vähintään yhtä tärkeää kuin puukerrostalorakentaminen on, että puulla säilyy suuri markkinaosuus pientaloissa. Jos kävisi niin, että tämä osuus kuihtuisi, sillä olisi dramaattisemmat vaikutukset kuin puukerrostalorakentamisen kasvulla.”
Verkasalon mukaan puukerrostalojen kehittäminen jäi lapsenkenkiin pitkäksi aikaa, koska kaava- ja paloturvallisuusmääräykset estivät yli kolmikerroksisten puutalojen rakentamisen. Määräykset ovat muuttuneet vasta aivan viime vuosina.
Korkeita puurakennuksia on alkanut nousta, mutta rakentamisen osaaminen, tutkimus ja tuotekehitys laahaavat perässä erityisesti Keski-Eurooppaan verrattuna.
Eri toimijoiden asenteista kertoo, että Aalto-yliopistoon perustettavan puurakentamisen professuurin kustantavat puun menekistä kiinnostuneet tahot – Kouvolan kaupunki, Suomen metsäsäätiö ja MTK – eivätkä metsäteollisuus- tai rakennusyhtiöt.
Vaikka puukerrostalojen rakentaminen Suomeen ei kuluttane kovin suurta puumäärää, kotimaisilla hankkeilla on kokoaan suurempi merkitys. Vientiä uusista rakennustuotteista ja rakentamistavoista voi syntyä vain, jos niistä kertyy kokemusta ja näyttöjä.
”Kotimainen rakentaminen on tärkeää yritysten harjoitusfoorumina - sekä teknisessä mielessä että puutuoteteollisuuden ja rakentajien yhteistyölle.”
Suomalaisen puun menekin kannalta on ratkaisevaa, miten puun käyttöä ohjataan runsasväkisissä vientimaissa.
”Jokin siivu kasvusta on aina otettavissa Suomen vientiteollisuudelle.”
HENRIK SCHÄFER
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
