Hakelaiva voi tuoda haitallisen salamatkustajan

EU:n ulkopuolelta tulevan kasvimateriaalin tuontia valvotaan ja rajoitetaan tarkasti, jotta vaarallisten kasvintuhoojien tulo unionin rajojen sisäpuolelle estetään.

”Sen sijaan monen puulajin tuontia bioenergian raaka-aineeksi ei säädellä mitenkään”, ylitarkastaja Kari Nurmi Elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta ihmettelee.

Koivua saa tuoda niin pyöreänä puuna kuin hakkeena Suomeen ilman terveystodistusta. Nurmi pitää hakkeen tuontia ongelmallisena, koska sen mukana Suomeen voi levitä puille vaarallisia tuholaisia.

Mahdollinen tulokas on Agrilus anxius -niminen jalokuoriainen, joka tappaa koivuja tekemällä runkoon reikiä. Pohjois-Amerikassa yleinen kuoriainen pärjäisi Suomen ilmastossa hyvin.

Lehtipuuhaketta tuotiin Suomeen viime vuonna puoli miljoonaa kuutiota. Yli puolet kaikesta hakkeesta tulee Venäjältä, seuraavaksi eniten Latviasta ja Virosta.

Nurmen mukaan tuontia Pohjois-Amerikastakin harkitaan, sillä siellä puuta on tarjolla halvalla.

Agrilus anxius tappaa Pohjois-Amerikassa koivuja säännöllisesti. Yhdysvaltain itäosissa koivun viljely on siksi paikoin mahdotonta.

Osa sikäläisistä koivulajeista on kehittynyt kuoriaiselle vastustuskykyiseksi. Sen sijaan eurooppalaiset ja aasialaiset koivut ovat sen tuholle alttiita.

”Kotimaiset hies- ja rauduskoivut ovat osoittautuneet tutkimuksissa sille täysin vastustuskyvyttömiksi. Kuoriainen tappaa ne pystyyn”, Nurmi kertoo.

Toistaiseksi kuoriainen ei ole vielä levinnyt Eurooppaan tai Aasiaan, mutta uusiutuvan energian käytön yleistyminen lisää hakkeen tuontia muun muassa Atlantin takaa.

”Norjalaiset suhtautuvat tuholaisriskiin vakavasti, koska sinne tuodaan paljon haketta ulkomailta”, Nurmi toteaa. Myös Britannia tuo suuret määrät haketta Pohjois-Amerikasta.

Jalokuoriaisen toukat elävät koivun puuaineessa, joten kuoriminenkaan ei estä sen selviytymistä. Kuoriuduttuaan noin senttimetrin mittainen hyönteinen voi lentää noin kilometrin päähän, Nurmi arvioi.

Kuoriainen voi levitä esimerkiksi hakkeen välivarastosta läheisiin metsiin. Nurmen mukaan tuholaisten havaitseminen metsistä on kuitenkin vaikeaa.

”Kun rungossa näkyy hyönteisen ulosmenoreikiä, vahinko on jo tapahtunut.”

Hakkeen tuonnin riskeihin on havahtunut myös EU. Asiantuntijatyöryhmä miettii parhaillaan, miten tuontisäädöksiä pitäisi muuttaa, Nurmi kertoo.

”Unioni ei kuitenkaan halua hakkeelle totaalikieltoa. Todennäköisesti hakkeelle asetetaan muutaman sentin kokovaatimus, jota suurempia yksittäiset lastut eivät saa olla.”

Puutavaran ja muun materiaalin mukana voi tulla monia uusia tuholaislajeja.

Eniten kauhua herättää pohjoisamerikkalainen mäntyankeroinen. Alle millimetrin pituinen sukkulamato leviää puutavaran ja puupakkausten mukana ja on aiheuttanut Portugalissa ja Espanjassa laajoja avohakkuita vaatineita tuhoja.

Ankeroinen kulkeutuu myös siirtäjähyönteisten kuljettamana.

”Sarvijäärät kyyditsevät ankeroista uusille alueille kuin bussi”, Nurmi kuvailee.

Havupuiden neulasia syövän havununnan joukkoesiintymät piinaavat aika ajoin Keski-Euroopassa. Suomessa perhonen on vielä hyvin harvinainen ja vaaraton.

Britanniassa parhaillaan riehuvan saarnensurman vuoksi maassa on tehty mittavia hätähakkuita. Suomessa saarnensurmaa esiintyy Ahvenanmaalla, mutta sen merkitys on lähinnä esteettinen.

Nurmi puhui kasvintuhoojien torjunnasta torstaina Suomen puunhoidon yhdistyksen seminaarissa Espoossa.

SUVI NIEMI

Avaa artikkelin PDF