Kotimainen villiruoka on myös matkailuvaltti
”Mikäli kurtturuusupöly ei kuulosta kovin ruokaisalta, kannattaa muistaa, että villiruoka tarkoittaa myös järvikalaa ja silakkaa, rapuja, riistalihaa, sieniä ja metsämarjoja”, kirjoittaa Aarteen päätoimittaja Mari Ikonen.
”Me suomalaiset elämme paratiisissa, jonka arvoa emme aina muista”, Mari Ikonen kirjoittaa. Kuva: Jaana KankaanpääHelsingin Hakaniemessä avautui tänä keväänä ravintola, jonka ruoka-annoksista löytyy muun muassa ”hillottuja käpyjä, kuivattua jäkälää, fermentoituja voikukkia, friteerattua maitohorsmaa, kurtturuusupölyä ja muurahaisia” (HS 10.5.2023). Ruokalistan on suunnitellut kokki Jouni Toivanen, jonka intohimosta villiruokaan ja villiyrttikursseista Aarrekin on kertonut (ks. Elina Lampelan juttu Aarteessa 4/2020).
”Toivottavasti tulevana kesänä myös turistit löytävät Skuttan, joka laajentaa käsitystä siitä, mitä suomalainen ravintolaruoka ylipäätään tarkoittaa”, Hesarin kriitikko kirjoitti neljän tähden arviossaan.
Toukokuun ensimmäisenä viikonloppuna Tampereen messukeskuksen Piha & luonto -messujen esiintymislavan edessä olleet tuolit täyttyivät, kun Martat jakoivat käytännönläheisiä villiyrttivinkkejään.
Otetaan esimerkiksi pihlajannuppu, jonka otollisin keruusesonki kestää suunnilleen päivän. Nupun hienostunut, karvasmantelia muistuttava aromi ei kestä pakastamista, joten esitystä pitänyt Marja Vehnämaa kertoi valmistavansa kotipihansa pihlajasta kerran vuodessa pihlajannuppupannacottan. Sen maussa tiivistyy Suomen suloinen kevät.
Mikäli kurtturuusupöly ei kuulosta kovin ruokaisalta, kannattaa muistaa, että villiruoka tarkoittaa myös järvikalaa ja silakkaa, rapuja, riistalihaa, sieniä ja metsämarjoja.
Itse olen viettänyt kuluvan vuosikymmenen kesät Padasjoen Auttoisilla, jonka ruokatarjonta on pikkukyläksi uskomattoman hyvä. Joka perjantai lounasaikaan Kievari Aijakan tarmokas Aija Hatakka joukkoineen kierittelee ruisjauhoissa ja paistaa voissa ison satsin Päijänteestä pyydettyjä muikkuja. Vieressä on Keinuhongan tila ravintoloineen ja lähiruokamyymälöineen, muutaman kilometrin päässä Vesijaon Tuoretori, jonka houkuttelevaa marja- ja vihannestiskiä täydentävät tuoreet leivonnaiset.
Kun palaa mökkipihaan, edessä on metsä, josta saa poimia mustikoita, tatteja ja kantarelleja, sekä järvi, josta voi kalastaa ahvenia ja haukia. Me suomalaiset elämme paratiisissa, jonka arvoa emme aina muista.
Suomessa on matkailijoita, jotka laativat lomasuunnitelmansa ruokaelämysten ympärille. Valitettavasti heitä ei ole niin paljon, että esimerkiksi loistavaa ruokaa tarjonnut hotelli Punkaharju sieniretkineen olisi noussut kannattavaksi.
Tänä kesänä meillä on uusi tilaisuus antaa tukemme Suomen sinnikkäille matkailuyrittäjille.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
