Metsäsektori unohti ulkomaailman
On aivan perusteltua pelätä, että alan ulkopuolelta heiteltävät aloitteet romuttavat pitkään ja huolella rakennetun metsätaloutemme perustan.Metsäsektorin toimijoita harmittaa. EU tuottaa tasaiseen tahtiin esityksiä, joilla pyritään ohjailemaan metsien käyttöä. Kotimaassa on käynnissä useita lakihankkeita, joilla metsätalouden toimintaa halutaan rajoittaa. Luontopaneeli, ympäristöjärjestöt ja ympäristöministeri ovat yhteistyössä linnoittautuneet prosenttisuojelun taakse.
Jopa rahoituslaitoksilla tuntuu olevan mielipide siitä, miten metsäluonnon monimuotoisuus parhaiten turvataan. Yhtäkkiä tuntuu siltä, että kaikilla on selkeä näkemys siitä, mitä Suomen metsille tulisi tehdä. Kaikilla muilla, paitsi metsäsektorilla itsellään.
Miten näin on päässyt käymään? Metsäalalla tuskaillaan toisten tietämättömyyttä ja hämmästellään sitä, miten kevyin perustein alan ulkopuolelta tullaan kertomaan, kuinka pitäisi toimia.
On aivan perusteltua pelätä, että alan ulkopuolelta heiteltävät aloitteet romuttavat pitkään ja huolella rakennetun metsätaloutemme perustan. Syytä sektorin ulkopuoliseen aloitteellisuuteen on kuitenkin syytä hakea sektorista itsestään.
Metsäsektori on luonut alalle aloitetyhjiön. Viimeisimmät metsätalouden kestävyyden kehittämiseen tähtäävät isot aloitteet on luotu 30 vuotta sitten, kun metsäsertifiointia kehitettiin. Sen jälkeen metsäsektori on unohtanut ulkomaailman ja keskittynyt hiomaan yksityiskohtia.
Kansallisen metsästrategian hankesalkut, yritysten omat luonnonhoito-ohjelmat, metsänomistajien neuvontapalvelut ja metsätiedon kehittäminen ovat kaikki erinomaisia ja oikeasuuntaisia kehittämishankkeita. Niiden ongelmana vain on, että ne eivät nouse lentoon laaja-alaisina, suomalaisen metsätalouden kestävyyttä kehittävinä ja todentavina, maailmanluokan huomion ansaitsevina ratkaisuina.
Jos metsäsektori ei kykene itse asettamaan toiminnalleen kunnianhimoisia tavoitteita ja kirkastamaan omaa tekemistään, on päivänselvää, että vastuu aloitteellisuudesta siirtyy toisaalle.
Suomalaisen metsäalan olisi korkea aika kirkastaa visionsa ja tavoitella globaalia kestävyysjohtajuutta ottamalla alan kehitystavoitteiden asettaminen omiin käsiinsä. Ajatusjohtajuutta ei saavuteta puolustamalla vanhoja rakenteita ja takertumalla menneisyyteen.
On konkreettisten ja rohkeiden ratkaisujen aika. On oma valintamme, haluammeko rakentaa ratkaisut itse, vai otammeko ne muualta annettuna.
Kirjoittaja on yhteiskuntasuhdepäällikkö Sahateollisuus ry:ssä ja vihreä kuntapoliitikko Vantaalla.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
