Valtuustossa kannattaaantaa äänensä kuulua
Tämän vuoden alussa Suomessa on 96 metsänhoitoyhdistystä ja niissä yhteensä 2 205 valtuutettua.
Kun metsänhoitoyhdistyslaki muuttuu ja jäsenyydestä tulee vapaaehtoista, yhdistyksillä on näytön paikka. Niiden pitää perustella, miksi yhdistystä tarvitaan.
Näin tuumi MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola puhuessaan uusille ja vanhoille valtuutetuille yhdistysten yhteisellä Tallinnan-matkalla marraskuussa.
”Valtuustolla on valta vaikuttaa, miten jäsenmaksut käytetään ja miten oma yhdistys pystyy erottumaan muista yhdistyksistä”, Tiirola totesi.
Valtuustot valitsevat yhdistyksen hallituksen. Tiirola korostaa hallituksen puheenjohtajan merkitystä jäsenkunnan äänitorvena.
”Puheenjohtajalla on myös suuri vaikutus, millainen kuva yhdistyksestä välittyy metsänomistajille ja sidosryhmille.”
Tiirola muistutti metsänomistajien edunvalvonnan tärkeydestä niin Brysselissä kuin paikallistasollakin. Metsänhoitoyhdistysten valtuutettujenkin on hyvä olla hereillä kaavoitusasioissa, jotta metsäelinkeinon harjoittaminen ei vaikeudu.
Pitkään metsänhoitoyhdistyksen luottamustehtävissä ja puheenjohtajana toiminut Sari Lantta Mäntyharjusta rohkaisi valtuutettuja aktiivisuuteen.
”Monenlaista osaamista tarvitaan. Markkinoinnissa ja henkilökohtaisten kontaktien luomisessa jokaisesta aktiivisesta valtuutetusta on apua.”
Hän suositteli myös tarttumaan rohkeasti paikallispolitiikkaan ja vaatimaan esimerkiksi puurakentamisen ja -lämmityksen lisäämistä omassa kunnassa.
Lantta painotti, miten tärkeää on sitoutua luottamushenkilön tehtävään ja ottaa se vakavasti.
”On täysin ala-arvoista käytöstä tulla valmistautumatta kokoukseen ja tutkia esityslistaa vasta paikan päällä.”
”Vaikeiden päätösten rinnalle tarvitaan myös iloa ja innostusta”, hän kannusti.
SUVI NIEMI
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
