Ilmaston lämpeneminen liikuttaa etelän kasveja kohti pohjoista – muun muassa oravanmarjan ja metsätähden levinneisyysraja siirtyisi Lapin puoliväliin saakka

Ilmaston lämpeneminen siirtää eteläisten kasvilajien kuten metsäkastikan (1.), oravanmarjan (2.), kynsisammalen (3.) ja metsätähden (4.) levinneisyysalueita kohti pohjoista. Kuva: Kuvat: Wikimedia Commons / Kuvitus: Juho Leskinen

Ilmaston lämpeneminen muuttaa merkittävästi Suomen metsäkasvien levinneisyysalueita, selviää Luonnonvarakeskuksen (Luke) laatimista ennusteista.

Ennustemallien mukaan eteläisten kasvilajien levinneisyysalueet siirtyvät kohti pohjoista. Esimerkiksi Etelä-Suomen metsissä yleisesti kasvavista heinistä metsä­kastikka sekä ruoho­lajeista oravanmarja, metsätähti ja kangaskynsisammal siirtävät pohjoista levinneisyysrajaansa Lapin puoliväliin saakka.

Myös puolukka hyötyy lämpö­tilan noususta. Se näkyy varvikoiden peittävyyden kasvuna varsinkin Lapissa.

Pohjoisimpien kasvilajien levinneisyysalueet kaventuvat ja niiden eteneminen pysähtyy Jäämereen, kun ilmasto lämpenee.

”Lajit, jotka ovat tällä hetkellä runsaita Pohjois-Suomen metsissä, saattavat vähentyä tai siirtyä kasvamaan metsien pohjoisimmille äärirajoille. Tällaisia lajeja ovat esimerkiksi pallosara ja harmaaporonjäkälä, joista jälkimmäinen on viime vuosikymmeninä vähentynyt Keski-Suomessa”, kertoo Luken tutkimusprofessori Raisa Mäkipää.

Mäkipään mukaan ennuste­mallit osoittavat, että kasvilajeja voidaan käyttää ilmastonmuutoksen etenemisen indikaattoreina.

Luonnonvarakeskuksen ja espanjalaisen Alacan yliopiston tutkijoista koostuneen ryhmän tutkimus julkaistiin helmikuussa Ecography-tiedelehdessä.

Tutkimuksessa tarkasteltiin, miten lämpösumman kasvaminen vaikuttaisi 25 metsä­kasvilajin levinneisyysalueisiin ja runsauteen.

Levinneisyysalueiden muutoksia ennustettiin pelkästään lämpötilamuutoksella. Kasvien runsauden tutkimisessa huomioitiin myös muut ympäristö­tekijät, kuten sademäärä ja maaperän ravinteisuus.

Viidellätoista lajilla runsaus oli voimakkaasti riippuvainen lämpötilasta, vaikka malleihin lisättiin myös muut ympäristötekijät. Näiden kasvilajien levinneisyysalueet siirtyvät ennustemallien mukaan 6–8 kilometriä vuodessa kohti pohjoista, jos lämpötila nousee kolmella asteella.

”Tällä nopeudella levinneisyysalueet siirtyisivät viidessäkymmenessä vuodessa keskimäärin 400 kilometriä pohjoiseen. Loput kymmenen tutkittua kasvilajia pysyivät entisillä kasvualueillaan huolimatta lämpötilan noususta”, summaa Luonnonvara­keskuksen erikoistutkija Maija ­Salemaa.

Kasvien leviämistapa, talvehtimiskyky ja lajien välinen kilpailu vaikuttavat kuitenkin siihen, miten ennusteet toteutuvat luonnossa.

”Tuulen avulla siemeniä levittävät heinät ja itiöitä levittävät sammalet ovat todennäköisesti ensimmäisiä uusien kasvupaikkojen valloittajia. Niiden itämistä edistää, jos siemenet tai itiöt osuvat vaikkapa metsänuudistusalueelle, jossa kivennäismaata on paljastettu”, Salemaa kertoo.

Muutosten havaitsemiseen tarvitaan säännöllisesti tehtyjä kasvillisuusinventointeja.

Viimeisin koko maan kattava kasvillisuusinventointi on tehty 25 vuotta sitten. Luke hakee rahoitusta ja yhteistyökumppaneita uuden vastaavan inventoinnin toteuttamiseen.

”Inventoinnit ovat tärkeä osa ilmastomuutoksen seuranta­tutkimuksia ja kasvillisuusinventoinnin toistaminen olisi hyvin ajankohtaista”, Mäkipää painottaa.

Ennustemallin aineistona käytettiin valtakunnan metsien inventoinnin (VMI) kasvillisuusinventointia vuodelta 1985 sekä Ilmatieteen laitoksen säätietoja ja ennusteita.

Lue myös:

Eteläiset lintulajit siirtyvät kohti pohjoista – pohjoiset lajit joutuvat vetäytymään

Lumettomat talvet hivuttaisivat etelän kasveja Suomeen – mutta pohjoisen pimeyttä ne eivät ole milloinkaan kokeneet