Linjaus kartellikorvausten vanhenemisesta luvassa

Metsäyhtiöitä vastaan on vahingonkorvauskanteita tuomioistuimissa eri puolilla Suomea. Ensimmäinen suullinen käsittely on jo pidetty Kainuun käräjäoikeudessa. Puukartellin vahingonkorvausasioita on ollut esillä myös Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeudessa, Vaasan hovioikeudessa ja Etelä-Savon käräjäoikeudessa.

Suomen oikeushistorian suurin vahingonkorvausvaatimusten suma odottaa Helsingin käräjäoikeudessa, jonne on jätetty noin 700 kannetta. Metsähallitus, 40 kuntaa, kaksi seurakuntaa ja yksittäiset metsänomistajat hakevat korvauksia Metsäliitolta, Stora Ensolta ja UPM:ltä.

Kaikilla jutuilla on omat numerot eli kukin tapaus käsitellään erikseen. Ryhmäkanne ei ole ollut mahdollinen, koska metsänomistaja katsotaan elinkeinonharjoittajaksi.

Helsingin käräjäoikeus ei vielä ole julkistanut puukartellijuttujen aikataulua. Alustavien suunnitelmien mukaan ensimmäisessä pääkäsittelyssä 11. maaliskuuta linjattaisiin, ovatko vahingonkorvauskanteet mahdollisesti vanhentuneet.

Käräjäoikeus aikoo ottaa ensimmäisenä käsittelyyn niin sanotun Suuren savotan korvausvaateet. Muuramelaisen koneyrittäjän Reijo Lahtosen keräämään Suuri savotta -kanneryhmään kuuluu lähes 700 metsänomistajaa.

Oikeudellisesti Suuri savotta ei ole ryhmäkanne, vaan yksittäisten metsänomistajien muodostama kanneryhmä.

Markkinaoikeuden vuonna 2009 antaman tuomion mukaan suuret metsäyhtiöt Metsäliitto, Stora Enso ja UPM syyllistyivät kilpailulain kieltämään hintayhteistyöhön vuosina 1997–2004.

Vahingonkorvauskanteet piti nostaa viiden vuoden kuluessa siitä, kun vahinko ilmeni. Kilpailuvirasto antoi päätöksensä puukartellista jo joulukuussa 2006, joten sillä perusteella kanteet piti jättää viimeistään vuoden 2011 lopulla.

Vanhenemisajoista on erilaisia tulkintoja. Siksi Helsingin käräjäoikeudelta odotetaan Suuri savotta -kanneryhmästä linjapäätöstä, jonka mukaan vanhenemiskysymys ratkaistaan kaikissa tapauksissa.

Vanhenemisasian ratkaisemista ovat kiirehtineet korvauksen hakijat. Heidän mukaansa olisi olisi kohtuutonta, jos vuosien oikeudenkäyntien jälkeen oikeus toteaisi tapausten ehtineen vanhentua.

Tamperelainen asianajotoimisto Tammer-Juristit yritti vanhenemisasiaan liittyen välituomiota jo Etelä-Savon käräjäoikeudelta, mikä kuitenkin halusi odottaa linjausta Helsingin käräjäoikeudelta.

Oikeudenkäynneissä näyttövelvollisuus on vahinkoa kärsineellä. Puuta metsäyhtiöille myyneen pitää osoittaa, että kartelli laski puun hintaa.

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi marraskuun lopulla asfalttiyhtiöt maksamaan kunnille vahingonkorvauksia asfalttikartellin avulla harjoitetusta ylihinnoittelusta yhteensä 37,4 miljoonaa euroa.

Asfalttikartellin ja puukartellin tähänastiset oikeuskäsittelyt muistuttavat paljon toisiaan, vaikka toinen on myynti- ja toinen ostokartelli. Ero on kuitenkin vahinkoarvioissa.

Kilpailuvirasto arvioi asfalttikartellin nostaneen varovaisesti arvioiden vähintään 10 prosenttia urakkahintoja. Kilpailuviraston arvio sisältyi sittemmin markkinaoikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden sakkopäätöksiin.

Puukartellin toiminnasta kilpailuvirasto ei esittänyt vahinkoarviota. Myöskään markkinaoikeus ei arvioinut, paljonko kartelli vaikutti puun hintaan. Korkeimpaan hallinto-oikeuteen ei päätöksestä valitettu.

Helsingin käräjäoikeus totesi asfalttikartellin vahingonkorvaustuomiossa, että kunnat maksoivat pääsääntöisesti ylihintaa 15 prosenttia, osa jopa 20 prosenttia.

JUHA KAIHLANEN

Metsäyhtiöt pitävät vahingon-

korvauskanteita perusteettomina

ja kiistävät ne. Yhtiöt eivät ole kirjanneet tilinpitoonsa varauksia kanteista.

Avaa artikkelin PDF