Sydäntalven herkku, made, liikkuu nyt kohti kutupaikkoja

Kalastusvälineet ovat yksinkertaiset, koukku, naru ja puukeppi. Kuva: Rami Marjamäki

Made kutee keskellä talvea, yleensä tammi-helmikuussa. Kudun aikana ja heti sen jälkeen myös mateen kalastus on kiivaimmillaan.

Madetta voi kalastaa esimerkiksi kalasyötillä varustetulla pilkillä, mutta paras pilkkiaika alkaa vasta illan hämärtyessä. Yötä myöden pilkkiminen ei ole päivätöissä käyvälle kovinkaan helppoa.

Yöpilkkiminen ei houkutellut myöskään Lempäälässä asuvaa Jaakko Moisiota, joten hän päätti opetella pilkkimisen sijasta mateen koukkukalastuksen.

”Tämä on vähän tällainen laiskemman miehen harrastus”, Moisio naurahtaa.

Koukkukalastus ei ole kovinkaan monimutkaista ja tarvittavat välineistöt ovat kaikkien helposti saatavilla. Moision ahkiossa kulkeekin lapion lisäksi jääkaira, kestävää tapsilankaa, painoja, teräviä koukkuja, puukeppejä ja tietysti sopivia syöttikaloja. Moisio suosii syöttinä särkeä, muikkua ja hätätilassa kaupan tiskiltä haettua silakkaa.

Ahkiossa tarvittavat välineet kulkevat näppärästi. Kuva: Rami Marjamäki

Moisio laskee koukut tottuneesti Lempäälän Ahtialanjärvestä laskevaan kapeikkoon. Tällä kertaa pyyntiin pääsee neljä uutta koukkua entisten pyydysten lisäksi. Koukut asetellaan riviin rannasta keskustaa kohti noin 2-3 metrin syvyiseen veteen.

Koukku syötteineen holautetaan kairanrei´ästä aivan pohjaan saakka ja koukkuun solmittu lanka kiinnitetään tiukasti haaralliseen puukeppiin, joka kiilataan toisella kepillä avannon päälle. Kun syötit on viritetty paikoilleen, onkin aktiivisen odottelun vuoro.

Akkukäyttöisellä kairalla reikä syntyy nopeasti. Kuva: Rami Marjamäki

”Itse käyn kokemassa koukut joka toinen päivä, mutta toki käyntiväli voi olla harvempikin. Syötit ehtivät kuitenkin limoittua, jos ne ovat päivätolkulla pohjalla. Parhaiten mateelle kelpaa tuore kala”, Moisio tietää.

Jaakko Moisio asettamassa madepyydyksiä. Syöttinä on muikkua. Kuva: Rami Marjamäki

Kokiessa pyydyksen Moisio poraa uuden reiän edellisen viereen. Koukkua kokiessa rautalanka työnnetään uudesta kairarei'ästä jään alle ja pyöräytetään koukun suunnassa, jolloin lanka tarttuu rautalankaan. Näin pyydystetty koukku mahdollisine saaliineen voidaan vetää jäälle.

Pyydys koetaan viereen tehdyn reiän kautta rautalangan avustuksella. Kuva: Rami Marjamäki

Moisio on päivätöissä Pirkanmaan Kalatalouskeskuksella ja hän toimii muun muassa Suomenselän ja Ruoveden- Kuoreveden kalatalousalueiden toiminnanjohtajana. Kalastuksenvalvonta on avovesikaudella yksi hänen toimeensa keskeisesti kuuluvista tehtävistä. Niinpä onkin luontevaa, että Moisio muistuttaa, että toisin kuin pilkkiminen koukkukalastus vaatii sekä kalastonhoitomaksun maksamista että paikallisen kalaveden omistajan eli ns. pyydysluvan hankkimista. Pyydyksestä tulee löytyä myös kalastajan yhteystiedot.

Pyydyksestä tulee löytyä sekä alueen kalastuslupa että yhteystiedot. Kuva: Rami Marjamäki

Mutta entäpä saalis, mitä Moisio siitä himoitusta mateesta sitten valmistaa?

Moisio kertoo valmistavansa mateen usein peribrittiläiseen fish and chips -tyyliin, johon made on hänen mielestä täydellistä koostumukseltaan.

Moni muu vannoo perinteisen madesopan nimiin ja muutamat herkkusuut muistuttavat mateenmädin ja blinien ehdottomasti kuuluvan talven herkkuihin. Mateesta voi yrittää valmistaa myös ruokalajia, joka houkuttelevasti on nimeltään köyhänmiehen hummeri.