Varhaisperkauksessa tulisi jättää korkeintaan havupuun pituisia siemensyntyisiä lehtipuita kasvamaan. Kuva: Pekka Fali
Sekametsän kasvatukseen uudet suositukset – pääpuulajia enintään kolme neljäsosaa
Sekametsää kasvatetaan siten, että vähintään kahdelle eri puulajille turvataan hyvät kasvuolosuhteet.
Sekametsä voi koostua yhdestä pääpuulajista, jonka ehdoilla kasvatus pääasiassa tehdään, tai kasvatettavia puulajeja voidaan suosia yhtä paljon. Kuva: Jaana KankaanpääSekapuustoisuus lisää metsän elinvoimaisuutta ja tasaa taloudellista riskiä muuttuvassa ilmastossa, Tapio kertoo tiedotteessa.
Uudistuneet metsänhoidon suositukset antavat konkreettisia keinoja kuusi- mänty- ja koivusekametsien perustamiseen ja kasvatukseen. Lisäksi ne neuvovat, kuinka lehtipuiden osuutta voi lisätä metsätilan kokonaisuudessa.
Sekametsässä pääpuulajin osuus kaikista puista on enintään kolme neljäsosaa. Pääpuulajin lisäksi kasvatetaan vähintään toista lajia, jolloin yhdistelmä voi olla esimerkiksi kuusi-koivu, mänty-kuusi tai kuusi-koivu-mänty.
Vaihtoehtona eri puulajien kasvattamiselle samalla metsikkökuviolla on kasvattaa erilaisia yhden puulajin metsiköitä. Metsätilatasolla niistä muodostuu puulajien mosaiikki.
Vaihtoehtona eri puulajien kasvattamiselle samalla metsikkökuviolla on kasvattaa erilaisia yhden puulajin metsiköitä.
Puulajien valinnassa on huomioitava kasvupaikka ja sen vaihtelut sekä puulajien ja niiden alkuperien erilaiset kasvurytmit. Jalostetut puut kasvavat paremmin kuin luonnon taimet.
”Sekametsän kasvatuksessa ei ole kaavamaisia ratkaisuja. Istutustiheyteen ja taimikonhoidon toteutukseen vaikuttavat kasvatettavat puulajit ja niiden suhde. Jos hoitotoimien oikea ajoitus on tärkeää kaikissa taimikoissa ja nuorissa metsissä, niin sekametsissä se korostuu vielä entisestään”, sanoo metsien käytön asiantuntija Laura Nikinmaa Tapiosta.
Männyn ja kuusen sekametsä voidaan perustaa taimia istuttaen tai niin, että mänty kylvetään siemenistä.
Rauduskoivun istuttaminen samaan aikaan havupuiden kanssa taas ei ole suositeltavaa, sillä jalostetun rauduskoivun kasvuvauhti on ylivoimainen.
”Lehtipuun kasvuedellytykset tulee uusimman tutkimustiedon valossa varmistaa jo nuoren taimikon varhaisperkauksessa, jossa jätetään korkeintaan havupuun pituisia siemensyntyisiä lehtipuita kasvamaan”, kertoo erikoistutkija Saija Huuskonen Luonnonvarakeskuksesta.
Taloudellisesti parhaimpaan tulokseen pääsee, jos jätettävät lehtipuut ovat rauduskoivua. Luonnon monimuotoisuudelle tärkeitä ovat muun muassa haavat, lepät, pihlajat ja raidat.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
