Metsäala tarjoaa töitä peliohjainvirtuooseille – täysillä käyvät tehtaat tarvitsevat ennätysmäärän puuta

Koululaiset pääsivät tutustumaan metsäalaan virtuaalisesti viime vuonna Suomea kiertäneessä Bioaika-rekassa. Kuva: Timo Aalto

Miltä tuntuisi vaihtaa peliohjain oikeaan metallijättiläiseen, joka tottelee puikkojen liikettä ajatuksen nopeudella? Örkkien sijaan metsäkone tosin kaataa ja pinoaa lähinnä kotoisia mäntyjä, kuusia ja koivuja.

Vastaavasti autopelien kuninkuutta havittelevaa nuorta odottavat metsäalalla jopa 104 tonniset rekat, joiden kanssa taitoja voi kokeilla jäisellä tiellä. Tuollaisen rekan massa vastaa yli 2 000 koululaisen painoa.

Sosiaalisesti lahjakkaille nuorille metsäala tarjoaa vaihtelevia neuvontatehtäviä. Tai vaikka puukaupan tekoa työkseen.

Tällä hetkellä metsäala on varsin vahvassa myötätuulessa. Täysillä käyvät tehtaat tarvitsevat ennätysmäärän puuta. Sen kasvatus, hankinta ja jalostus on synnyttää työtilaisuuksia etenkin maakuntiin.

"Perinteisesti metsäala on kulkenut aallolta toiselle. Siksi alalle hakeutujan kannattaa varmistaa oma työllisyys aiempaa laaja-alaisemmalla tutkinnolla", neuvoo koulutusjohtaja Susanna Aro MTK:sta.

Aron mukaan esimerkiksi metsuriksi valmistuva voisi ottaa opintoihinsa mukaan rakennusalan opetusta. Silloin töitä löytyisi paremmin myös sydäntalvelle, kun metsurin varsinaiset työt ovat vähissä.

"Vastaavasti metsäkoneenkuljettaja voisi laajentaa osaamistaan maatalousteknologian puolelle. Puutavara-auton kuljettaja taas voisi löytää uusia mahdollisuuksia autoalalta."

Metsäalan opiskelu on käytännönläheistä. Suuri osa siitä tapahtuu metsässä. Tosin niin, että metsäkoneen kuljettajat hankkivat ensin perustaitonsa simulaattoreilla.

Metsäalan perustutkintojen suosio vaihtelee. Enemmänkin hakijoita voisi Aron mukaan olla.

Tutkintoihin hakeutumista jarruttaa metsäkoulujen syrjäinen sijainti. Opiskelijat ovat myös hyvin miesvaltaisia.

"En näe mitään esteitä tyttöjen pärjäämiselle esimerkiksi metsäkoneen kuljettajina. Heidän taitonsa varmasti riittää työhön."

Metsäalan perustutkinnoista metsäkoneenkuljettaja on vaativin. Puun korjuumäärien nousu takaa tutkinnon suorittaneille varsin hyvät työllistymismahdollisuudet.

Metsäalan perinteinen ammatti on metsuri. Heidän ympärivuotinen työllistäminen on osoittautunut vaikeaksi. Siksi metsureiden lomia on kohdistettu talven lumisimpiin viikkoihin.

Metsäalaan liittyvistä ammateista puutavara-auton kuljettajilla on kohtuullisen hyvät työnäkymät.

Puun jalostuksella on omat tutkintonsa. Sahat ovat ilmaisseet huolensa työntekijöiden riittävyydestä tulevaisuudessa.

Ammattikorkeakouluissa metsäalaa opiskelevat valmistuvat metsätalousinsinööreiksi. Opinnoissa voi suuntautua esimerkiksi markkinointiin, puunkorjuuseen, metsänhoitoon, metsäsuunnitteluun, metsien monikäyttöön, puutekniikkaan tai metsäalan tietojärjestelmiin.

Metsätalousinsinöörit toimivat usein erilaisissa palvelutehtävissä esimerkiksi metsänhoitoyhdistyksien metsäneuvojina. Tai sitten he voivat olla metsäyhtiöiden puunostajia.

"Perusmetsäosaamisen lisäksi metsätalousinsinööreiltä vaaditaan sosiaalisia taitoja. Se pitää ottaa huomioon opetuksessa."

Ammattikorkeakoulujen metsäopintoihin on Aron mukaan riittänyt hyvin hakijoita.

Metsäalan yliopisto-opinnoista valmistuu metsänhoitajia. Heidän toimenkuvansa ja työllistymismahdollisuutensa yhtiöiden, opetuksen, tutkimuksen ja hallinnon parissa ovat monipuolisia. Metsänhoitaja saattaa löytää itsensä Nepalia metsittämästä tai virtuaalimetsää kehittämästä.

Kilpailu samoista työpaikoista muiden tutkintojen kanssa on kuitenkin kovaa.

Lisää aiheesta.