Kaikki tuhka ei kelpaa lannoitteeksi
Suomessa syntyy puun ja turpeen polttamisesta vuosittain 600 000 tonnia tuhkaa. Suurin osa tästä ei kelpaa metsänlannoitukseen liian pienen puupitoisuuden vuoksi.
”Kyllä tästä asiasta on liian ruusuinen kuva julkisuudessa”, toteaa FA Forest Oy:n varatoimitusjohtaja Heikki Suvanto.
FA Forest valmistaa Ecolan-lannoitteita rakeistamalla tuhkaa. Pisimmillään raaka-ainetta joudutaan kuljettamaan tuotantolaitokselle jopa 400 kilometrin päästä.
”Toistaiseksi olemme onnistuneet hankkimaan riittävän laadukasta tuhkaa. Arvioni kuitenkin on, että ainoastaan 100 000 tonnia vuotuisesta määrästä on teknisesti ja taloudellisesti lannoiteteollisuudelle sopivaa raaka-ainetta.”
Viime vuonna Suomessa lannoitettiin 9 000 hehtaaria metsää tuhkalla. Lannoitusten kokonaismäärä oli 49 000 hehtaaria.
”Lähes puolet vuotuisista terveyslannoituksista tehdään jo tuhkalla”, kertoo Suvanto.
Parhaiten tuhkalannoitus sopii runsastyppisille turvemaille, joilla tarvitaan kaliumia ja fosforia.
”Etenkin paksuturpeiset ojitusalueet, jotka olisivat luonnontilassa nevatyypin soita tarvitsevat paljon kaliumia”, kertoo vanhempi tutkija Mikko Moilanen Metsäntutkimuslaitokselta (Metla).
Tämä muodostuu ongelmaksi, jos tuhkalannoite sisältää liikaa turvetuhkaa, jossa on kaliumia niukasti.
Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion lannoitussuosituksen mukaan turvemaalle olisi levitettävä 40–50 kiloafosforia ja 80–100 kiloa kaliumia hehtaarille.
Tämänhetkisen asetuksen mukaan metsälannoitteena käytettävässä tuhkassa fosforia ja kaliumia tulee olla yhteensä vähintään 2 prosenttia.
Huonoimmillaan turvepitoisessa tuhkassa kaliumin määrä saattaa jäädä alle prosenttiin. Jotta hehtaarikohtainen lannoitemäärä ei kasvaisi, kaliumia voidaan lisätä rakeistettuun tuhkaan jälkikäteen.
”Me edustamme lannoiteteollisuutta, emme hyväntekeväisyyttä”, huomauttaa Heikki Suvanto.
Hänen mukaansa tuhkan rakeistaminen lannoituskäyttöön mielletään liian usein pelkäksi jätteen hävittämiseksi.
Puuta ja turvetta polttavien laitosten tulisikin ottaa huomioon tuottamansa tuhkan jatkojalostusarvo. Lannoitteen valmistaminen ei kannata, jos tuhkassa on liian vähän ravinteita.
Suvanto kertoo myös, että joissakin voimaloissa tuhka mieluummin hävitetään, kuin myydään lannoiteteollisuudelle.
ANTTI HIRSAHO
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
