Metsänomistaja: Nämä asiat ratkaisevat, mitä sinulta vaaditaan metsäpalon sammutuksen jälkeen
Jos kohteen omistajaa ei tavoiteta tai tämä ei huolehdi jälkiraivauksesta ja -vartioinnista, pelastusviranomaisella on oikeus teettää välttämättömät toimet omistajan kustannuksella.
Metsänomistajia kohdellaan metsäpalon jälkiraivauksen osalta samalla tavalla riippumatta siitä, missä metsänomistaja asuu. Kuva on Pyhärannan heinäkuisen palon jälkisammutuksesta. Kuva: Pasi LeinoMT kertoi aiemmin, että metsänomistaja on vastuussa metsäpalon jälkiraivauksesta ja -vartioinnista sen jälkeen, kun pelastuslaitoksen toimenpiteitä ei enää vaadita.
Pelastuslain mukaan silloin, jos kohteen omistajaa ei tavoiteta tai tämä ei huolehdi jälkiraivauksen ja -vartioinnin suorittamisesta, pelastusviranomaisella on oikeus teettää välttämättömät toimet omistajan kustannuksella.
Jälkiraivauksella ja -vartioinnilla tarkoitetaan toimia, jotka ovat pelastustoiminnan päätyttyä tarpeen tulipalon uudelleen syttymisen estämiseksi ja muiden enempien vahinkojen ehkäisemiseksi. Niitä ei voida jättää huolehdittavaksi myöhemmin, eivätkä ne kuitenkaan edellytä pelastusviranomaisten osaamista.
Pelastustoiminta voidaan lain mukaan lopettaa silloin, kun tuli ja todennäköiset palopesäkkeet on sammutettu ja muut vahinkojen rajoittamisen edellyttämät kiireelliset toimenpiteet suoritettu. Lisäksi tulipalon aiheuttamien ilmeisten vaaratekijöiden pitää olla poistettu ja tilanteen olla ilmeisen hallittavissa ilman pelastusyksiköiden läsnäoloa.
Sen, mitkä toimenpiteet kulloinkin lasketaan välttämättömiksi jälkiraivaus- ja vartiointitoimenpiteiksi, ratkaisee tapauskohtaisesti pelastustoiminnan johtaja, toteaa sisäministeriön pelastusosaston ohjaus- ja kehittämisjohtaja Taito Vainio MT:lle.
"On paljon kiinni esimerkiksi siitä, onko metsäpalovaroitus voimassa, millainen metsäpaloindeksin arvo on, ja onko paloalueen lähistöllä rakennuksia", Vainio valaisee.
Kaikkia metsänomistajia kohdellaan hänen mukaansa samalla tavalla riippumatta siitä, missä metsänomistaja asuu. Esimerkiksi Helsingissä asuvan ja Keski-Suomessa metsää omistavan henkilön ei oleteta huolehtivan jälkitoimista eri tarkkuudella kuin keskisuomalaisen kotimaakunnassaan metsää omistavan henkilön.
Metsänomistajaa ei voida Vainion mukaan suoraan velvoittaa päivystämään metsäpalopaikan läheisyydessä.
"Hänen on järjestettävä pelastustoiminnan johtajan arvioinnin perusteella tarvittavat jälkiraivaus ja vartiointitoimenpiteet."
Vaikka pelastusviranomaisella on oikeus teettää välttämättömät jälkiraivauksen ja -vartioinnin toimet silloin, jos metsänomistajaa ei tavoiteta tai hän ei huolehdi asiasta, mitä tahansa toimenpiteitä metsänomistajalta ei voida laskuttaa. Vainio huomauttaa, että säännös koskee vain välittömästi tulipalon jälkeen suoritettavia toimenpiteitä.
"Toimenpiteet ovat luonteeltaan sellaisia, että niitä ei voida jättää huolehdittavaksi myöhemmin, eivätkä ne kuitenkaan edellytä pelastustoimen viranomaisten toimenpiteitä", hän kertoo.
Tarvittaviin toimenpiteisiin vaikuttaa luonnollisesti esimerkiksi paloalueen koko.
Vainio ei lähde ottamaan tarkemmin kantaa siihen, miten paljon maksettavaa metsänomistajille voi koitua tällaisista jälkiraivaus- ja vartiointitoimenpiteistä. Hänen käsityksensä mukaan summat ovat kuitenkin pieniä.
Lue lisää:
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
