Meteorologi neuvoo: nämä viisi pilveä opettelemalla voit helposti oppia ennustamaan säätä

Pilvien tarkkailu on meteorologeille oleellinen työkalu ennustaa säätä. Kuva: Jaana Kankaanpää

Pilvissä voi nähdä mielikuvituksellisia muotoja, mutta harvat osaavat ­lukea niistä lähestyvän säärintaman tai ­nopeasti kehittyvän sadekuuron.

Pilviä muodostuu, kun maanpinnalta nouseva vesihöyry alkaa korkealla ilmassa viiletä ja tiivistyä. Kun tiivistyminen on voimakasta, pilven sisälle syntyy vesipisaroita tai korkealla ilmakehässä jääkiteitä.

Meteorologeille pilvien tarkkailu on oleellinen työkalu ennustaa säätä. Esimerkiksi jos talvella pilvipeite repeää odottamattomasti, lämpötila tipahtaa monta astetta hyvin nopeasti, kertoo Ilmatieteen laitoksen meteorologi Sini Tenhunen.

”Pilvi on käytännössä lämmin peitto ja estää maanpinnan säteilyä karkaamasta.”

Kesällä puolestaan kytätään hellerajojen rikkoutumista, ja sen voi paikalle pölähtänyt pilvi pilata.Kymmeneen pilvisukuun korkeuden ja muodon mukaan jaoteltavien pilvien lajeista ja muunnoksista löytyy pilvibongarille ihmeteltävää. Tenhunen neuvoo, mitkä viisi pilveä jokainen voi helposti oppia tunnistamaan ja mitä yllättävää ne kertovat säästä.

Kumpupilviä esiintyy tyypillisesti kesällä. Meteorologille niiden ilmestyminen taivaalle on varma kesän merkki. Kauniin ilman Cumulus humilis on valkoista pumpulia, jonka alareuna on tasainen. Se on pilvi, jollaisen lapsi piirtää paperille.

Huoleton hattara aamulla voi kuitenkin jo enteillä sään muutosta, mitä voi päivän aikana ennustaa pilven muodosta.

Voimakkaat nousuvirtaukset pilven sisällä kasvattavat pilveä, jolloin yläosan selväpiirteinen hattara suurenee. Tällainen pilvi enteilee sadekuuroja tai jopa ukkosta lähitunteina.

Kun pilven korkeus kasvaa leveyttä suuremmaksi, puhutaan kuuropilvilstä. Valtavat pilvitornit voivat ulottua kymmeneen kilometriin asti.

Korkeaksi pullistunut Cumulus congestus voi jatkaa yhä kasvuaan alasimen muotoiseksi (Cumulonimbus incus), joka tietää jo yli 90 prosentin varmuudella sadetta ja ukkosta.

Voimakkaiden nousuvirtausten johdosta muodostunut leveä yläosa on niin korkealla, että se yltää stratosfääriin, noin 15 kilometriin.

Untuvapilvi on kuitumainen, pitkä ja ohut yläpilvi korkealla ilmakehässä. Aurinko paistaa siitä läpi ja luo varjoja maahan. Harsomainen rakenne pilvissä kertoo siitä, että ne muodostuvat jääkiteistä.

Untuvapilven näkee yleensä kauniin ja lämpimän päivän taivaalla, mutta jos siihen muodostuu jalaksen kaltaiset koukut, tiedossa on dramaattinen sään muutos. Vuorokauden kuluessa on odotettavissa yhtäjaksoista, pitkään kestävää sadetta.

Kumpupilvet ilmestyvät taivaalle kesällä.  

Untuvapilviin kuuluva harsopilvi on ohut, harsomainen huntu, joka peittää koko taivaan. Auringon lähellä se muodostaa lähes poikkeuksetta haloilmiöitä. Pilveä esiintyy yleensä lämpimän rintaman edellä; ensin ilmestyvät untuvapilvet, jotka lähtevät paksuuntumaan harsopilveksi, jolloin tiedossa on sateita tulevan vuorokauden aikana.

Tämä on tuttu pilvi Suomen syksyssä. Taivas on tylsän tasaisen harmaa, saattaa sataa tihkua. Aurinko näkyy pilvien läpi mutta ei enää luo varjoja. Aurinko ei häikäise. Todennäköisesti lähiaikoina on tiedossa yhtäjaksoista sadetta, mutta ei aina.

Nämä yksittäisten pilvihahtuvien muodostamat laikut eivät suoranaisesti enteile mitään. Kiva sää saa jatkua. Jääkiteistä muodostuvat varjottomat pallerot ovat pieniä, ojennetun käden pikkurillin levyisiä palleroita, joita esiintyy ympäri vuoden.