Luontoväki vaatii Pohjoismaillepetojen yhteistä kannanhoitoa
Pohjoismaiset luonnonsuojelujärjestöt vaativat suurpedoille vastuullisempaa ja kaukonäköisempää kannanhoitoa.
Yhteispohjoismaisella kannanhoidolla voitaisiin turvata etenkin suden säilyminen osana pohjolan ekosysteemejä. Suomella olisi erityinen vastuu myös siitä, että meiltä pääsisi susia Ruotsiin ja Norjaan.
Yhteensä 25 pohjoismaista luonnonsuojelujärjestöä on kirjelmöinyt maiden hallituksille ja EU:lle. Suomessa kirjeen ovat allekirjoittaneet WWF Suomi, Suomen luonnonsuojeluliitto, Luonto-Liitto ja Birdlife Suomi.
Järjestöt ovat huolissaan erityisesti siitä, että Pohjoismaat eivät ole pystyneet parantamaan suden suojelutilannetta.
”Poliittiset päätökset ovat vieneet tilannetta huonompaan suuntaan. Susikantatavoitetta on laskettu ja suden metsästystä lisätty”, ohjelmapäällikkö Petteri Toivanen WWF Suomesta sanoo.
Toivanen paheksuu maa- ja metsätalousministeriön asetusta, jolla ei aseteta poronhoitoalueella metsästettävien susien määrälle ylärajaa. WWF:n mielestä se vaarantaa suden suotuisan suojelun tason Suomessa ja on ristiriidassa suden hoitosuunnitelman tavoitteiden kanssa.
Järjestöjen mukaan Suomen susikanta on korkeintaan 200 yksilöä. Ruotsissa on arviolta 300 sutta, Norjassa vain 25.
Norjan ja Ruotsin ministerikokouksessa todennäköisesti päätetään, että puolet maiden raja-alueen laumoista sovittaisiin norjalaisiksi. Silloin Norja voisi vähentää susiaan vastaavalla määrällä.
Ympäristöjärjestöt vaativat Norjaa korottamaan omaa tavoitekantaansa. Tällä hetkellä Norjan hallitus on asettanut susitavoitteeksi kolme lisääntyvää susilaumaa koko maassa.
Suomessa yhteispohjoismainen kannanhoito velvoittaisi pitämään lisääntyvää susikantaa myös poronhoitoalueella, joka on ainoa maayhteys idän ja Skandinavian kantojen välillä.
REIJO VESTERINEN
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
