Taimikaupassa tarhat ja isot massaostajat ovat eri kaliiperia – ”Kentällä on nähty rumia vääntöjä”

Varsinkin Etelä-Suomessa kuusta on vielä hyvin taimitarhoilla, jos jollakulla iskee äkillinen tarve vasta nyt. Kuva: Joel Rosenberg

Puuntaimien myyntitilanne näyttää taimitarhojen kannalta suhteellisen hyvältä. Ainoastaan kuusta on vielä myymättä.

”Tilanne on samankaltainen kuin vuosi sitten. Männyille, koivuille ja lehtikuusille on osoitteet tiedossa”, sanoo Suomen suurimman taimitarhan Fin Forelian toimitusjohtaja Timo Salminen.

Samaa sanoo toiseksi suurimman Pohjan Taimen toimitusjohtaja Rauno Kataja.

”Männyt ja koivut on aika tasan myyty. Kuusta on hyvin saatavilla Etelä-Suomessa.”

Tarhat myyvät taimet valtaosin välittäjäportaalle, kuten metsänhoitoyhdistyksille. Välittäjillä eri puiden taimia voi vielä olla saatavilla.

Ulkosalla varttuneet kuusentaimet odottelevat pääsyä pakkaamoon. Kuva: Petteri Kivimäki

Taimimarkkinoilla tapahtui viime kesänä iso myllerrys, kun Taimi-Tapio ajautui konkurssiin. Yritys siirtyi elokuussa Pohjan Taimen omistukseen.

”Yhtiöiden sulauttaminen on sujunut kohtalaisen hyvin. Sopimuksia asiakkaiden kanssa on täytynyt hieman päivittää, sillä ennakkoarviot tilausten määrästä eivät pitäneet paikkaansa. Siksi kuusentaimia on nyt liikaa”, Kataja kertoo.

Osasyy Taimi-Tapion kaatumiseen oli, että sille jäi käsiin miljoonia lunastamattomia taimia.

”Taimimäärän ennustaminen on todella vaikeaa niin tarhoille kuin asiakkaillekin. Yleensä tilausmäärät pitävät hyvin, mutta joskus asiakas ennustaa oman tarpeensa väärin”, Kataja sanoo.

Taimikaupoissa osaan sopimuksista on kirjattu joustovaroja, joita ostajat tarpeen tullen myös käyttävät. Joskus taas asiakas kävelee sopimuksen yli, Fin Forelian Salminen huomauttaa.

”Taimitarhat ovat sangen pieniä, ja vastapelureina on isoja metsäyhtiöitä, sahoja, suuria maakunnallisia metsänhoitoyhdistyksiä ja metsähallitus. Kentällä on nähty rumia vääntöjä”, hän sanoo.

Talven sähköhintasokki osui huonoon saumaan.

”Sähköpuolella vanhoilla tarhoilla oli voimassa vanhat sopimukset, joissa oli asialliset hinnat, mutta konkurssipesän osalta hinnat olivat kauheita”, Kataja tilittää.

”Taimet pakastetaan varastoihin lokakuun puolivälistä joulukuun puoliväliin, ja viime syksynä se tapahtui huippuhinnoilla. Kun ajetaan jatkuvasti sulaa tavaraa varastoon, koneet jyräävät täysillä”, Salminen kuvailee.

Eniten pakkasvarastoja hyödyntävälle Fin Forelialle sähkölaskuun tuli satoja tuhansia euroja ylimääräistä normaaliin verrattuna.

”Kahdeksan miljoonan liikevaihdolla se on suuri summa.”

Fin Forelian tarhalla Saarijärvellä pakattiin taimia pakkasvarastoon siirrettäväksi lokakuussa 2022. Kuva: Petteri Kivimäki

Fin Forelia kirjasi kuitenkin vuodelta 2022 voittoa 150 000 euroa.

”Viime vuoden oloissa se on hyvä saavutus. Tilanne on hallinnassa ja toiminnalla on vahva pohja”, Salminen iloitsee.

Fin Forelian tuloksessa näkyy, että se pystyi nostamaan taimien hintoja kustannusten kohotessa.

"Tällä tukkukaupan portaalla korotukset olivat 10–17 prosenttia”, Salminen kertoo.

Pohjan Taimi puolestaan ei pystynyt vyöryttämään korotuksia asiakkaille.

”Valmiisiin sopimuksiin hintoja on vaikea nostaa, jos korotusklausuulia ei ole”, Kataja sanoo.

Fin Forelialla suurimpia kustannuseriä ovat kasvihuoneiden lämmittämiseen käytettävä öljy ja pakkasvarastojen jäähdyttämiseen käytettävä sähkö. Myös kuljetuskustannukset ovat nousseet.

”Yllättävän suuri menoerä muodostuu pahvilaatikoista, joita menee tolkuton määrä. Niiden hinta nousi 30 prosenttia. Laatikon hinta on yli 10 prosenttia taimen kustannuksista”, Salminen valottaa.

Kussakin pahvilaatikossa on 90 tainta, Saarijärven taimitarhan päällikkö Vesa Nätynki esittelee. Kuva: Petteri Kivimäki

Säiden kannalta viime talvi meni Pohjan Taimella hyvin. Taimet talvehtivat lumen alla hyvin.

Salminenkin pitää viime talvea sopivana; ainoastaan Rovaniemen tarhalla hangen alla tuli taimituhoja.

Katajan näkemyksen mukaan istuttajatilanteen pitäisi tänä vuonna olla hyvä. Samaa sanoo Salminen:

”Nyt on ollut enemmän aikaa varautua istuttajien hankkimiseen.”

Pohjan Taimen kautta istutettavaksi päätyy tänä vuonna noin 35 miljoonaa tainta. Niistä mäntyä ja kuusta on kumpaakin vajaa puolet, koivua viitisen prosenttia.

Fin Forealialta lähtee aukkoihin tänä vuonna 60 miljoonaa tainta.

”Niistä kuusta on 70 prosenttia, mäntyä vajaat 30 ja koivua muutama prosentti.”

Salmisen mukaan männyn ja koivun kysyntä on pienessä kasvussa, kun taas kuusi menettää asemaansa.