Metsätuhot painavat puun hintaa Saksassa ja Tšekissä – hyönteistuhojen kierre uhkaa jatkua

Saksassa kuusitukki oli pitkään Suomea kalliimpaa. Hyönteistuhot ovat pudottaneet hintaa, mikä vaikeuttaa suomalaisen sahatavaran vientiä Keski-Eurooppaan ja muuallekin. Kuva: Elli Paananen

Kuusitukin hinta tienvarressa on vuosia ollut Saksassa parisen kymmentä euroa kuutiolta kalliimpi kuin Suomessa. Vuoden alussa jättimäiset myrsky- ja hyönteistuhot pudottivat hinnan suomalaistasolle, ja suunta on jatkunut alaspäin. Myös Tšekissä ja Itävallassa kuusitukin hinta on parissa vuodessa laskenut kolmisenkymmentä prosenttia.

Tuhojen takia Keski-Euroopassa on tänä vuonna korjattu vahinkopuuta noin 80 miljoonaa kuutiota. Pelkästään Tšekissä hyönteisten altistamaa puuta on tuoreimpien tietojen mukaan yli 20 miljoonaa kuutiota.

”Se korreloi hyvin hintojen kanssa. Ongelma on, että infektoitunutta puuta on paljon enemmän kuin markkinat vetävät. Puuta myydään melkein millä hinnalla vain, ettei se jäisi kuolemaan pystyyn ja päätyisi polttopuuksi”, sanoo metsäjohtaja Juha Hakkarainen MTK:sta.

Hakkarainen kuunteli hiljan huolestunutta viestiä kollegaltaan Itävallasta. Siellä oli marraskuun puolivälissä yhä kuivaa ja lämpöä reippaasti, joten olosuhteet kirjanpainajan neljännellekin sukupolvelle ovat tänä vuonna valitettavan hyvät. Vaikka tämän vuoden puusuma saataisiin purettua, uudet tuhopuut Keski-Euroopassa kolkuttelevat jo nurkan takana. Kehityksen katkaisemiseksi tarvittaisiin viileämpiä vuosia, sillä nykytilanne ruokkii uusia tuhoja.

Hyönteistuhot eivät ole enää pelkästään vanhojen kuusikoiden ongelma, vaan ongelma koskettaa kaikkia metsiä ja puulajeja.

Euroopassa paine sahatavaramarkkinoilla näyttäisi siis jatkuvan. Painunut puun hinta hyödyttää keskieurooppalaisia sahoja ja painaa tukin hintaa Suomessakin. Puumarkkinatilanteeseen vaikuttaa myös yleinen talousvire. Saksassa talous on taantuman kynnyksellä, Italiassa talous ontuu ja kauppasotakin vaikuttaa taustalla.

Suomessa ja Ruotsissa puun hinnat ovat pysyneet kohtuullisen vakaina. Ruotsissa tukin verrannolliset tienvarsihinnat ovat olleet viime vuodet parikymmentä euroa täkäläisiä hintoja alempana.

”Ruotsissa teollisuuden omien metsien osuus on suurempi, myös teollisuuden rakenteessa on eroa.”

Luoteis-Venäjällä puolestaan tukin hinta on ollut hieman alle puolet Suomen tasosta. Se hyödyttää Venäjällä toimivia sahoja, jotka kasvattavat vientiään Eurooppaan.

Baltiassa sen sijaan puun hinnat heiluvat paljon muita maita herkemmin ja nousut ja laskut ovat jyrkempiä. Sitä selittää alueen toimiminen eräänlaisena säätömarkkinana, josta puuta ostetaan eri maihin tarpeen mukaan.

Viime vuonna esimerkiksi Virossa niin mänty- kuin kuusikuidun tienvarsihinta nousi toistakymmentä euroa korkeammaksi kuin Suomessa.

Tukin hinnat olivat hieman Suomea alempana. Tänä vuonna kuitupuun hinta kuitenkin palautui jyrkässä kulmassa, kun kysyntä tasaantui Pohjoismaissa.

”Edellinen samanlainen nousu Virossa oli edellisen nousukauden aikaan kymmenisen vuotta sitten. Silloinkin hinnat nousivat rajusti, ja sen jälkeen putosivat moneksi vuodeksi”, Hakkarainen sanoo.