Vaihtelevan levyiset suojavyöhykkeet voisivat turvata rantametsien lajiston

Vaihtelevan levyiset suojavyöhykkeet voivat turvata vesistöjä ympäröivän kasvillisuuden tasalevyisiä suojavyöhykkeitä paremmin. Kuva: Markku Vuorikari

Joustavammille puroympäristöjen suojelumenetelmille ja monipuolisemmalle metsäneuvonnalle on kysyntää metsäomistajien joukossa, kertoo Suomen ympäristökeskus (Syke).

Tämä selviää Syken juuri päättyneessä hankkeesta, jossa selvitettiin, miten metsänomistajat suhtautuvat vesiensuojeluun ja miten paikkatietoaineistoja voi hyödyntää puronvarsien luontoarvojen turvaamisessa.

Syken mukaan rantametsien kasvilajisto voitaisiin turvata paremmin vaihtelevan levyisillä suojavyöhykkeillä. Niiden suunnittelussa voisi käyttää apuna paikkatietoaineistoja.

Vaihtelevan levyiset suojavyöhykkeet voivat olla myös taloudellisesti kannattavampia kuin perinteiset tasalevyiset suojavyöhykkeet, sillä rantametsien tärkeimmät luontoarvot sijaitsevat kosteilla, vähätuottoisilla alueilla. Suojavyöhykkeiden rajaussuositukset löytyvät hankkeen loppuraportista.

Avoimet metsänhoidon ja vesiensuojelun paikkatietoaineistot ovat kehittyneet valtavasti viime vuosina, joten räätälöityjen suojavyöhykkeiden suunnittelu on mahdollista.

Syken kyselyssä korostui metsänomistajien halu edistää metsänsä virkistyskäyttöä ja maisema-arvoja.

Metsänomistajat pitivät vesiensuojelua tärkeänä. 72 prosenttia vastaajista halusi hyödyntää vaihtelevan levyisiä suojavyöhykkeitä tulevissa hakkuissa.

Näistä lähes puolet oli valmis jättämään 5–30 metriä leveitä suojavyöhykkeitä. Kyselyyn vastasi yhteensä 2 140 metsänomistajaa.

”Puronvarsien omistajat olivat muita metsänomistajia haluttomampia valitsemaan metsäsuunnitelman mukaisen tai metsäammattilaisen suositteleman vaihtoehdon. Metsänomistajat todella kaipaavat avointa tietoa ja entistä monipuolisempaa neuvontaa”, kertoo kyselytutkimusta koordinoinut Syken tutkija Mari Annala.

Tärkeimmäksi rantametsien kasvilajiston kuvaajaksi osoittautui kosteusindeksi, joka on laserkeilausaineistoon perustuva maaperän kosteusolosuhteita kuvaava paikkatietoaineisto.

”Koillismaalla mitattiin maaperän todellista kosteutta ja kartoitettiin puronvarsien kasvilajistoa. Kosteusindeksi osoittautui varsin luotettavaksi maan kosteuden kuvaajaksi”, kertoo hankkeen projektipäällikkö, erikoistutkija Heikki Mykrä Sykestä.

Syke haarukoi kosteusindeksistä raja-arvon, jonka perusteella purojen suojavyöhykkeet olisi mahdollista rajata niin, että monimuotoisin kasvilajisto säilyy.

”Jos suojavyöhykkeet rajattaisiin kosteusindeksin arvon 0,5 metriä mukaan, saataisiin monimuotoisin kasvilajisto ja rantametsien ekologisesti tärkeimmät kosteat alueet suojattua metsähakkuilta.”

Tällä tavalla rajatut suojavyöhykkeet olisivat todennäköisesti tehokkaita myös vesiensuojelun kannalta, kunhan kiintoaineen kulkeutuminen suojavyöhykettä kauempaa huomioidaan vielä erikseen eroosioherkillä kohteilla.

Hanke toteutettiin vuosina 2020–2022 yhteistyössä Syken, Suomen metsäkeskuksen, Oulun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen kanssa. Hankkeen rahoitti Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR).

Loppuraportti suojavyöhykkeiden rajaussuosituksineen on julkaistu Suomen ympäristökeskuksen raportteja -sarjassa.