Sarvamaa: Ennallistamisesta ongelmia myös isoille ja pienille kaupungeille – ”Emme voi antaa tämän järjettömyyden lipua läpi sormien”
Kaupunkiekosysteemien ennallistamista koskeva artikla tietää haasteita sekä suurille että pienille kaupungeille.
”Nyt tarvitsemme jokaisen suomalaisen EU-päätöksentekoon vaikuttavan tahon kantamaan kortensa kekoon”, Petri Sarvamaa kannustaa. Kuva: Maria MiklasEU:n ennallistamisaloitteessa on metsien ohella toinenkin Suomen tulevaisuuden kannalta ratkaiseva kokonaisuus, europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok.) kertoo tiedotteessa.
”Kyse on aloitteen kuudennesta artiklasta, joka käsittelee kaupunkiekosysteemien ennallistamista. Aloitteen logiikka perustuu kahdelle suomalaisten kaupunkien kannalta kohtalokkaalle vaatimukselle: ensinnäkin sen mukaan kaupunkivihreän nettomäärä ei saa heikentyä. Toiseksi kaupunkivihreää olisi lisättävä 63 suomalaisessa kaupungissa peräti viisi prosenttia vuoteen 2050 mennessä.”
Sarvamaan mukaan aloite tarkoittaa valtavia ongelmia sekä suurille että pienille kaupungeille.
Esimerkiksi Helsingille aloite tarkoittaisi 10,7 neliökilometrin alueen muuttamista viheralueeksi. Se vastaa noin 2000 jalkapallokenttää tai useampaa Helsingin kaupunginosaa. Kaupungin pinta-ala ilman merialueita on noin 215 neliökilometriä.
”Kun tämän tavoitteen rinnalle lisätään kaupunkivihreän nettoheikentymisen kielto, voimme käytännössä hyvästellä uudisrakentamisen Helsingissä – siis kaupungissa, jonka väkiluvun on ennustettu ylittävän 700 000 asukkaan rajan vuoteen 2028 mennessä”, Sarvamaa sanoo.
Suomessa rakennettavia alueita on päätetty ja suunniteltu pitkälle tulevaisuuteen, mutta kaikki suunnittelutyö uhkaa valua hukkaan, Sarvamaa varoittaa.
”Tässä muodossa artikla johtaisi siihen, että oikeudellisesti sitovia päätöksiä jouduttaisiin jopa kumoamaan. Aloitteessa ei nykymuodossaan oteta myöskään kaupunkien viheralueiden lähtötilannetta huomioon, minkä vuoksi kaupunkisuunnittelunsa Euroopan huipputasolle vieneet suomalaiset kaupungit ovat pattitilanteessa.”
Sarvamaa on huolissaan siitä, miten EU:n päätöksentekokoneisto hivuttautuu salakavalasti yhä lähemmäs osaksi kuntia ja niille kuulvaa kaavoitus-, viranomais- ja maanomistajaroolia.
”Emme voi antaa tämän järjettömyyden lipua läpi sormien, koska aloitteen nykymuotoilusta kärsisivät niin kaupunkien asukkaat, julkishallinto kuin elinkeinonharjoittajatkin”, Sarvamaa sanoo.
”Nyt tarvitsemme jokaisen suomalaisen EU-päätöksentekoon vaikuttavan tahon kantamaan kortensa kekoon. Aloitteessa ei ole enää kyse puoluepolitiikasta, vaan suomalaisten kaupunkien tulevaisuudesta. Vaikuttamisen paikkoja riittää vielä ja nyt jos koskaan ne on käytettävä.”
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
