Eduskunnassa käytiin lähetekeskustelu avohakkuut historiaan -kansalaisaloitteesta - asia lähetettiin maa- ja metsätalousvaliokuntaan

Avohakkuukieltoa valtion maille ajavan kansalaisaloitteen alulle laittaneet järjestöt ovat Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace, Luonto-Liitto, BirdLife Suomi ja Natur och Miljö. Kuva: Pekka Fali

Avohakkuiden lopettamiseksi tehdyn kansalaisaloitteen käsittely aloitettiin tänään eduskunnan täysistunnossa lähetekeskustelulla. Kansalaisaloite vaatii avohakkuista luopumista valtion metsissä, joita Metsähallitus hallinnoi.

Keskustelun tarkoituksena on evästää valiokuntaa, joka saa esityksen käsiteltäväkseen. Kansalaisaloite lähetettiin maa- ja metsätalousvaliokuntaan.

Kansalaisaloitteen alulle laittaneet järjestöt Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace, Luonto-Liitto, BirdLife Suomi ja Natur och Miljö moittivat käytyä keskustelua.

"Keskustelussa toistui muun muassa väite siitä, että vain nuori, kasvava metsä sitoo hiiltä, ja että metsiä olisi pakko avohakata hiilinielun kasvattamiseksi. Vaikka kasvava puusto sitoo hiiltä, kuluu useita vuosikymmeniä ennen kuin avohakkuissa ilmakehään vapautunut hiili on sitoutunut uudelleen puustoon. Keskustelussa unohtuu usein myös se, että avohakkuu ja maaperänmuokkaus vapauttavat maaperän hiiltä etenkin turvemailla", todetaan järjestöjen tiedotteessa.

Monissa puheenvuoroissa ihasteltiin suomalaista kestävää metsätaloutta. Kestävyydestä puhutaan tällöin vain talouden näkökulmasta, huomauttavat järjestöt.

Kokoomuksen kansanedustaja Janne Sankelo oli omassa tiedotteessaan huolissaan puun tarjonnan vähentymisestä, jos avohakkuukielto valtion mailla toteutuisi.

Valtion mailta on korjattu puuta noin 6 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, mikä on kattanut noin kahdeksan prosenttia teollisuuden tarvitsemasta puumäärästä.

"Tasainen puunkorjuu valtion mailta vähentää puumäärän vaihtelua markkinoilla ja tasapainottaa teollisuuden pitkän tähtäimen suunnittelua. Kansalaisaloitteessa esitetty avohakkuukielto ja siirtyminen vain jatkuvan kasvatuksen menetelmään vähentäisi puun tarjontaa, ellei hakkuualueiden määrää sitten kaksinkertaisteta."

Sankelo muistuttaa, että voimassa oleva metsälaki mahdollistaa monipuoliset metsien käytön menetelmät. Jatkuvan kasvatuksen on tarkoitus olla täydentävä osa kokonaisuutta. Se ei sovellu ainoaksi vaihtoehdoksi.

"Vastakkainasettelun sijaan on mielekkäämpää keskustella käsittelyvalikoimasta, jossa valitaan aina parhaiten kohteeseen ja metsänomistajan tavoitteisiin sopiva tapa käyttää metsää."

Sankelo kaipasi myös selvyyttä, mikä on hallituksen kanta avohakkuiden kieltämiseen.

"Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo on luvannut äänestää aloitteen puolesta, kuten monet muut hallituspuolueen edustajat. Tämä ei lupaa hyvää suomalaiselle metsätaloudelle."