Koneenkuljettaja tarvitsee rautaisen rutiinin
Pekka Kaukovuori hioo rutiinia simulaattoriharjoituksessa. Ville-Petteri Määttä Kuva: Viestilehtien arkistoNURMIJÄRVI (MT)
”Metsäkoneenkuljettajille on Suomessa todella korkea vaatimustaso. Tavaralajimenetelmä on hyvin vaativa, sillä katkonnan pitää onnistua juuri oikein”, Työtehoseuran metsäkonekouluttaja Vesa Saksman painottaa.
”Konetunnit ovat kaiken a ja o. Ensin asia pitää oppia oikein. Toiston avulla löytyvät vahvat rutiinit”, jatkaa toimialajohtaja Vesa Tanttu.
Metsäalan perustutkinnon opiskelu alkoi viime viikolla Työtehoseuran oppilaitoksessa Rajamäellä, Nurmijärvellä. Koulutuksen aloitti 13 metsäkoneenkuljettajaksi ja metsäenergian tuottajaksi tähtäävää opiskelijaa. Metsäkoneenkuljettajia koulutetaan yhteistyössä Länsirannikon koulutus Oy Win-Novan kanssa.
Metsäteollisuuden uudet investoinnit merkitsevät, että alalle tarvitaan 600 uutta metsänkoneenkuljettajaa joka vuosi. Nyt heitä valmistuu 400 vuodessa.
Kokemusta saadaan paitsi oikeista koneista myös simulaattoriharjoituksista. Yleisaineet on tutkinnossa yhdistetty pääosin käytäntöön, ja opiskelun voi milloin tahansa muuntaa oppisopimuskoulutukseksi.
Koulutuksessa keskitytään uusiin perusmetsäkoneisiin, joita käytetään oikeassa työelämässä.
”Viime aikoina on myös energiapuunkorjuussa aivan selvästi palattu peruskoneisiin, joihin voidaan lisätä erilaisia hakkuupäitä. Peruskoulutuksessa ei ole mitään järkeä hankkia koneita, joita ei ole kentällä”, Saksman kertoo.
”Opiskelijat tulevat 50–60 kilometrin säteeltä oppilaitoksesta, Uudenmaan maaseudulta”, Tanttu kertoo.
Suoraan yläasteelta opiskelemaan tulevat nuoret haluavat opiskella lähellä kotejaan. Uudellamaalla ei ole Rajamäen lisäksi tarjolla metsäkonekoulutusta.
Etelä-Suomen metsät ovat puuntuotannollisesti tärkeitä, vaikka virkistyskäyttö onkin keskeisempää kuin muualla Suomessa.
”Useilla opiskelijoilla on suvussa metsäkoneyrittäjyyttä tai maanviljelystä. 90 prosenttia opiskelijoista saa opintonsa loppuun. Kaikki eivät kuitenkaan päädy metsäkoneenkuljettajaksi”, Tanttu jatkaa.
Aikuiskoulutuksessa opiskeleva Pekka Kaukovuori aloitti opintonsa jo viime vuonna nuorten koulutuksessa. Keväällä hän siirtyi lyhyempikestoiseen aikuiskoulutusryhmään.
Terhi Partanen aloitti samassa ryhmässä kesällä.
Nuorten koulutuksessa ensimmäinen opiskeluvuosi menee tutustuessa alaan, koneisiin ja metsänhoitoon. Metsäkonetöitä päästään tekemään tosissaan toisen vuoden kuluessa.
”Taimikonhoitokin oli kiinnostavaa. Koulutuksen laajuus tarjoaa valinnanvaraa siihen, mihin lähtee töihin”, Pekka Kaukovuori kertoo.
Metsäalan palkkaus tuntuu Kaukovuoresta hyvältä ja houkuttelevalta. Myös oman yrityksen perustaminen kiinnostaa.
”Työtilanne sai hakeutumaan alalle. Puut ja koneet kiinnostavat”, Terhi Partanen kertoo.
Naisia metsäalan opiskelijoista on yleensä vuosiluokalla yksi tai kaksi. Ammatti on alkanut herättää naisissa kiinnostusta vasta viime aikoina.
”Naisten hakeutumiselle alalle ei ole mitään estettä. Se ei ole fyysisesti raskas”, koulutusjohtaja Reetta Ahlfors kertoo.
Kolmiulotteinen hahmotuskyky ja käsi-silmäkoordinaatio ovat metsäkoneenkuljettajan ominaisuuksista tärkeimpiä. Olennaista on myös kyky nauttia itsenäisestä työstä.
”Ammattimiehilläkin voi olla jopa 50 prosentin ero tuotoksessa. Huippukuskit saavat urakkapalkkioista lisää ansioita, mutta se voi houkutella myös liikaan työntekoon.”
”Tuotoksen lisäksi tehokkuuteen vaikuttaa koneen käsittely: kalliit remontit vähentävät kannattavuutta voimakkaasti”, Tanttu tähdentää.
Koulutukseen sisällytetään myös asiakaspalvelutaitoja, jotka ovat erittäin tärkeä osa työtä.
”Metsäkoneenkuljettajan on tultava toimeen metsäyhtiön edustajien kanssa ja pidettävä metsänomistajat tyytyväisinä. On myös tärkeää ottaa huomioon muut metsässä liikkujat”, Tanttu kertoo.
Terhi Pape-Mustonen
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
