Suomen tavoitteet kuultiin EU:n energiapäätöksessä: "Antaa signaalia uusiutuville"

Kimmo Tiilikainen Kuva: Kari Salonen

Uusiutuvan energian direktiivin (red II) ratkaisu poiki iloisia kommentteja niin metsäalalta kuin Suomen hallituksesta.

Uusiutuvan energian EU-tavoite nousee 20 prosentista 32 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Päätös oli MTK:lle edunvalvontavoitto.

"Tämä on hieno juttu. Se merkitsee Euroopassa mittavaa kehitystä investoinneille ja ylipäätään uusiutuvaan energiaan pois fossiilitaloudesta", MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila sanoo.

Myös Suomen energiaministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) seurasi kompromissia tyytyväisenä.

"Ei ole mitään, mikä painaa mieltä. Tämä on askel kunnianhimoiseen suuntaan ja antaa signaalia uusiutuville."

Suurimmaksi voitoksi Marttila ja Tiilikainen nostavat sen, ettei Suomen metsätaloudelle tullut uusia rajoitteita ja että bioenergiaa voidaan valmistaa monipuolisista metsäraaka-aineista.

EU esitti kompromississaan metsäbiomassalle kestävyyskriteerit, joiden avulla voidaan tarkastella, että puu on tuotettu kestävästi.

Pohjalla on niin sanottu riskiperusteinen malli, jonka mukaan kestävyyden tarkastelu perustuu kansalliseen lainsäädäntöön. Lisämausteena jäsenmaat voivat esittää vielä omia lisäkriteerejään kestävyydelle.

MTK iloitsee, että suomalaiset metsänomistajat välttyivät ylimääräiseltä byrokratialta ja kiistellyt mäntyöljy ja runkopuu saivat jäädä biopolttoaineiden raaka-ainelistalle mukaan.

"Hienoa, että EU asettaa tiukat kriteerit kestävyydelle. Tässä tuli kotiläksyjä monelle maalle ja etulyöntiasemaa Suomen esimerkilliselle metsäbioenergian käytölle", Marttila kiittelee.

"Kestävyyskriteerit menivät juuri niin kuin pitikin. Ei turhaa byrokratiaa", ministeri Tiilikainen summasi tulosta.

Eurooppalaisten metsänomistajien edustajat suhtautuvat uuteen direktiiviin kuitenkin varauksella. Kaikilla EU-mailla ei kansallista metsälainsäädäntöä ole, joten kestävyyskriteerien asettaminen voi olla haastavaa.

Metsänomistajien EU-järjestö CEPF harmittelee, että yhteinen maiden välinen harmonisointi puuttuu. Jäsenvaltiot voivat nyt asettaa tavoitteita vaadittua pidemmälle, jolloin kriteerit naapurimaiden kanssa voivat olla erilaiset, järjestön edustajat totesivat.

"Jatkotyönä on pitää huolta, että ratkaisu tukee investointeja ja yksinkertaistaa hallintoa EU:ssa ja kansallisesti. Olemme pettyneitä, että jäsenmaat voivat lisätä metsäbioenergialle omia kriteerejään", eurooppalaisen tuottajajärjestön Cope-Cogecan pääsihteeri Pekka Pesonen kommentoi.

Jäsenmaiden neuvosto venyi kehittyneiden liikenteen biopolttoaineiden tavoitetasossa Euroopan parlamentin kannalle. Kehittyneiden, puupohjaisten biopolttoaineiden jakeluvelvoite nousi 3,5 prosenttiin jäsenmaiden aiemmasta kompromissista, joka oli kolme prosenttia.

Marttila on iloinen, että parlamentti ei antanut periksi tässä Suomelle tärkeässä kysymyksessä.

"Tässä ratkaisussa viitoitettiin tietä uusiutuvan talouden suuntaan. Euroopan parlamentti näytti nyt voimansa."

Tiilikaisen mielestä päätös rohkaisee kansallisiin investointeihin.

"Sitovat tavoitteet edistyneille biopolttoaineille luovat investointivarmuutta ja sopivat yhteen kansallisten tavoitteiden kanssa."