Valtioneuvostolta ristiriitainen kannatus EU:n ennallistamisasetukselle – MTK: ”Suomen tulee näyttää komissiolle punaista valoa”

Ennallistamisasetus tavoittelee esimerkiksi metsäekosysteemien luonnon monimuotoisuuden lisäämistä. Kuva: Petteri Kivimäki

Valtioneuvosto julkaisi tänään torstaina kantansa EU:n ennallistamisasetukseen. Se kannattaa Euroopan komission esitystä, mutta huomauttaa, että asetus ei saa aiheuttaa suhteetonta taakkaa jäsenvaltioiden valtiontaloudelle. MT:n tietojen mukaan käsittely oli ristiriitainen hallituksen sisällä.

Ennallistamisasetuksen tavoite on saada 20 prosenttia EU:n maa- ja merialueista ennallistamistoimien piiriin vuoteen 2030 mennessä.

”Hallituksella on ollut monissa asioissa vaikeuksia löytää viivyttelemättä yhteinen näkemys tärkeisiin EU-asioihin. Ennallistamista koskevan EU-asetusehdotuksen merkitys on Suomelle valtava, joten jatkossa minkäänlaiselle vaikuttavuutta heikentävälle venkoilulle ei ole tilaa”, painottaa MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila.

Valtioneuvosto pitää olemassa olevan EU:n luonnonsuojelulainsäädännön toimeenpanon tehostamista ja luonnon monimuotoisuuden suojelun kannalta tärkeiden tavoitteiden asettamista tärkeänä. Valtioneuvosto katsoo, että luontokadon pysäyttäminen vaatii koko EU:n kattavia toimia.

Ehdotuksen sisällön tai yksittäisen säännösehdotuksen kuulumista EU:n toimivaltaan pitää kuitenkin tarkastella ehdotuksen koko käsittelyn ajan, valtioneuvosto toteaa.

Ruotsissa valtiopäivät päätti vastustaa Euroopan komission esitystä.

”Ruotsin otteet ovat Suomea jämäkämpiä. Samojen periaatteiden nojalla myös Suomen tulee näyttää komissiolle punaista valoa. Jos tähän junaan ei nyt ehditty, se tarkoittaa juoksun kiristämisen tarvetta jatkossa”, Marttila sanoo.

MTK:n mukaan komission esittämä lainsäädäntö vaikuttaisi merkittävästi suomalaiseen maa- ja metsätalouteen. Ongelmia on etenkin kansallisen liikkumavaran vähyydessä, eri tavoitteiden tasapainon ja taloudellisen realismin puutteessa sekä komission valtaa lisäävissä pyrkimyksissä. Myös komission vaikutustenarviointi saa MTK:lta kritiikkiä.

”Valtioneuvosto ilmaisee kannassaan tyytymättömyyttä useisiin ehdotuksen kohtiin, mikä on hyvä. Suomen tulee kuitenkin vielä tiukemmin vastustaa EU-asetuksen käyttämistä sääntelyvälineenä sekä komission itselleen hamuamaa delegoitua säädösvaltaa. Nyt ei ole periksi antamisen paikka”, Marttila sanoo.

MTK:n mukaan komissio on laskenut, että Suomelle ennallistamisesta aiheutuvat kulut olisivat lähes miljardi euroa vuodessa eli bruttokansantuotteeseen suhteutettuna EU-alueen korkeimmat. Tuottoa pitäisi tulla lähes kymmenen miljardia euroa.

Ennallistamisen tavoitteita ovat esimerkiksi lisätä luonnon monimuotoisuutta maatalouden ekosysteemeissä, ennallistaa ja uudelleenkosteuttaa turvemaita sekä lisätä metsäluonnon monimuotoisuutta.

MTK:n mukaan ehdotus turvepeltojen ennallistamisesta ja vettämisestä on maatalouden kannalta hankala.

”Ehdotuksessa mainitut vaihtoehtoiset tuotantomuodot sopivat suomalaisiin olosuhteisiin huonosti, eivätkä ne ole kannattavan elinkeinonharjoittamisen näkökulmasta realistisia. Toteuttamiskelvoton on myös komission ajatus CAP-rahoituksen käyttämisestä ennallistamiseen”, sanoo MTK:n maatalousjohtaja Johan Åberg.

Valtioneuvosto toteaa metsäpolitiikan kuuluvan kansalliseen päätäntävaltaan. MTK on tähän tyytyväinen, mutta linjauksen on säilyttävä myös jatkokeskusteluissa.

”Kansallisen päätäntävallan osalta on oltava tinkimätön. Suomen ei pidä kannattaa ehdotusta, joka yksityiskohtaisten indikaattoreiden kautta kaventaisi metsänomistajien mahdollisuuksia päättää esimerkiksi metsänhoidon tavoista”, korostaa MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola.

Ilmasto- ja ympäristöministeri Maria Ohisalon mielestä luonnon tilaa parantava asetus on komissiolta oikeanlainen aloite luontokadon pysäyttämiseen. Hän kuitenkin painottaa, että asetuksen on sovittava Suomen olosuhteisiin.

”Asetukseen pitää jäädä riittävästi kansallista liikkumavaraa, jotta Suomi voi hyödyntää vahvaa luonnon tilaa parantaviin toimiin liittyvää osaamista. Näin voimme toimeenpanna asetusta vaikuttavasti juuri Suomen oloissa”, Ohisalo sanoo valtioneuvoston tiedotteessa.

Seuraavaksi kanta etenee eduskunnan käsittelyyn.