Metsähallitus odottaa päätöstä Oulujärven saarihakkuista – retkeilijät eivät niitä kaipaa

Kuosto kuuluu Oulujärven retkeilyalueeseen. Saaressa on valtion lisäksi yksityisiä maanomistajia. Kuva: Pekka Fali

Katariina Rasinkangas-Tervonen ja Markku Tervonen Siikalatvan Kestilästä veneilevät Oulujärvellä. Maanantaina he olivat rantautuneet Kuoston kulman venelaituriin. He eivät näe Metsähallituksen hakkuusuunnitelmissa järkeä. Kuva: Pekka Fali

Kuoston kulmasta Säippään on neljän kilometrin patikointireitti. Kuva: Pekka Fali

Kuoston saarella metsää on harvennettu viimeksi vuonna 2005. Paikoin näkyy vielä kantoja. Kuva: Pekka Fali

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden väki kävi muutama viikko sitten katselmoimassa Oulujärven Kaarresalon Kuoston saaret, joissa Metsähallitus on suunnitellut hakkuita.

Hakkuusuunnitelmat herättivät viime syksynä suurta mediahuomiota, kun muun muassa Suomen luonnonsuojeluliitto ja Greenpeace kampanjoivat hakkuita vastaan.

Korkein hallinto-oikeus asetti loppuvuodesta hakkuut valituksen vuoksi toimeenpanokieltoon.

"Nyt odotamme Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätöstä, saako hakkuut toteuttaa", Metsähallitus Metsätalous Oy:n toimitusjohtaja Jussi Kumpula kertoo MT:lle.

Kumpula veikkaa, että päätös tulee syksyllä.

Hän ei halua spekuloida, toteutuvatko suunnitellut hakkuut, jos myönteinen päätös tulee.

Oulujärven maisemissa kasvanut ja Manamansalossa yhä osan vuodesta viettävä Jari Jokelainen toivoo, ettei suosituilla retkeilysaarilla tehtäisi lainkaan hakkuita.

"Saaret ovat tämän seudun kulttuuria", hän toteaa.

Jokelainen on retkeillyt saarilla pienestä pitäen ja on ollut tehdyistä hakkuista harmissaan.

Myöskään Oulujärvellä veneilevät Markku Tervonen ja Katariina Rasinkangas-Tervonen eivät hakkuita kannata.

He tapaavat retkeillä ja marjastaa saarissa veneilyn ohessa.

"Tämä on paratiisisaari", Rasinkangas-Tervonen henkäisee.

Kaarresalo ja Kuosto kuuluvat Oulujärven retkeilyalueeseen. Valtion retkeilyalueilla Metsähallitus harjoittaa metsätaloutta, mutta virkistysarvot otetaan huomioon.

Retkeilyalueita hoidetaan hoito- ja käyttösuunnitelman mukaisesti.

Kesäkuussa Metsätalous Oy uusi ympäristöoppaansa, jossa linjataan myös retkeilyalueiden metsänhoidosta.

Opas on tarkoitettu yhtiön henkilöstön, urakoitsijoiden ja heidän työntekijöiden käyttöön. Sen on muillekin julkinen.

Kumpulan mukaan retkeilyalueilla pitäydytään peitteisen metsänkäsittelyn menetelmissä.

"Avohakkuut ovat poikkeustapauksia."

Metsähallitus suunnitteli Kaarresalossa ja Kuoston saarissa harvennuksia sekä poimintahakkuita – avohakkuita ei ollut tarkoituskaan tehdä.

Kuoston saaressa on valtion lisäksi yksityisiä maanomistajia.

Kuostolaiset maanomistajat ovat tehneet hakkuita samanaikaisesti Metsähallituksen kanssa, jotta metsäkoneiden ja korjatun puun kuljetus tulisi halvemmaksi.

Näin oli tarkoitus toimia nytkin.

Kumpula muistuttaa, että sekä Kaarresalossa että Kuostossa metsätaloudella on pitkä historia.

Kaarresalossa on hakattu viimeksi 1960-luvun puolivälissä ja Kuostossa vuonna 2005.

Lokakuun lopussa Jyväskylän yliopiston tutkijat tarjoutuivat metsärauhan nimissä tekemään saarten lajistosta ja rakenteesta pienimuotoisen selvityksen.

Kaarresalosta tutkijaryhmä löysi muun muassa erittäin uhanalaista hiilikääpää.

Kumpulan mukaan selvitys vahvisti sitä käsitystä, joka Metsähallituksella oli saarista jo etukäteen.

Luontojärjestöjen kampanjoita ja Metsähallituksen hakkuiden arvostelun tuomaa julkisuutta Kumpula ei myönnä kokevansa vaikeaksi.

"Greenpeace on kampanjaorganisaatio. Metsähallitus on julkisena tahona helppo maali. Meille riittää, että toimimme faktapohjaisesti."

Lue myös: KHO kielsi toistaiseksi Metsähallituksen hakkuut Oulujärven saarilla