Metsänomistaja ilahtui järjen äänestä Euroopan parlamentissa – "Jos metsiä ryhdytään museoimaan, hiilinielu rapistuu"

Kangasalalainen metsänomistaja Matti Rauhalahti on tyytyväinen siitä, että suomalaisten huoli otettiin vakavasti Euroopan parlamentissa. Hänen omissa metsissään pitkäjänteinen metsänhoito on tuottanut hyviä tuloksia: puuston kasvu on lisääntynyt ja samalla myös arvokkaita luonto­kohteita on voitu vaalia. Kuva: Rami Marjamäki

Euroopan parlamentin metsä-äänestyksen tulos ilahduttaa kangasalalaista Matti Rauhalahtea. Hän on metsänomistaja ja pirkanmaalaisen metsänhoitoyhdistys Roineen hallituksen puheenjohtaja.

”Kyllä hyvältä tuntuu, että tuli tällainen päätös. Järjen ääni kuuluu EU-parlamentissa.”

Hän uskoo, että viimeksi kuluneiden kuukausien aikana käydyt kansainväliset keskustelut tuottavat Suomelle hyötyä myös myöhemmin.

”Tietämys metsätaloudesta on nyt varmasti lisääntynyt. Pohjoismaisen metsänhoitomallin selvittämiseksi on tehty paljon työtä.”

Rauhalahti ei ollut lainkaan varma siitä, että päätös olisi Suomen metsätalouden kannalta myönteinen.

”Metsämaita ei ole Euroopassa kovin monta. Osa on hävittänyt metsänsä, ja osalla niitä ei ole ollutkaan.”

Hän on vakuuttunut siitä, että nyt valittu linja koituu myös luonnonhoidon eduksi.

”Tämä on luonnonhoidon kannalta hyvä asia. Puun käyttö turvaa metsien kasvun. Kun on kasvua ja hakkuita, tulee myös rahaa. Sen myötä valtiolla ja yksityisillä metsänomistajilla on mahdollisuus käyttää rahaa luonnonhoitoon”, hän sanoo.

”Jos metsiä ryhdytään museoimaan ja rauhoittamaan, hiilinielu rapistuu.”

Hänellä on omalla tilallaan konkreettinen esimerkki siitä, miten pitkäjänteinen metsänhoito on saanut aikaan positiivisen kierteen. Hän on omistanut metsää 31 vuoden ajan.

”Tukkipuun osuus ja motit ovat kasvaneet, puuston kasvu on nopeutunut, hakkuumahdollisuudet ovat lisääntyneet ja myös luontokohteita on tullut.”