Monen puulajin viljely vähentää metsätuhon riskiä
Emeritusprofessori Peter Tigerstedt suosittelee sekametsää aukkojen metsityksiin. Hän sai käsitykselleen karun vahvistuksen, kun koto-Mustilan mailta Elimäeltä piti hakata 42 hehtaaria kirjanpainajan valtaamia kuusikoita kiireellä nurin ennen kuin tukki pilaantuu kuitu- tai polttopuuksi.
Tigerstedt suosittelee istutettavaksi hienojakoisille maille kuusen sekaan hyvää rauduskoivua, lehtikuusta ja jopa tammea.
Kun yhteen puulajiin iskee sille ominainen sieni tai hyönteinen, jäävät muut puulajit kasvatettavaksi.
”Yhden puulajin metsikön kasvatuksessa riski on kaikkein suurin.”
”Ihan etelässä sopii myös douglaskuusi sekapuuksi. Monipuulajinen taimikko antaa kasvattajalleen mahdollisuuden valita raivausahalla kasvultaan ja laadultaan parhaat puut jatkoon, ja valinnan mahdollisuus jatkuu harvennushakkuissa.”
Tigerstedtin kanta on ehdottoman kielteinen kontortamännyn viljelyyn, johon Ruotsin suuret metsäyhtiöt ovat innostuneet uudelleen.
”Jos kuusikko on maannouseman saastuttama, tulee puulaji vaihtaa. Rauduskoivu on hyvä vaihtoehto, lehtikuusikin, koska se kasvaa aika hyvin savikoillakin”, Tigerstedt sanoo.
Puheelle antaa painoa paitsi professorin opillinen tausta myös pitkäaikainen, monien puulajien kasvatus ja tutkiminen Mustilan arboretumissa.
”Aloin syksyllä pyöriä metsässä ja näin hehtaarin tai kahden tuhoalueita, metsä oli kuin luteen syömää, oli se pirullista, kun terveennäköinen metsä muuttuu noin ja rahaa alkaa mennä kuin Kankkulan kaivoon”, Tigerstedt kertoo.
”Kirjanpainajan tuho tulee hyvin äkkiä, nyt hyvä kuusi voi olla ensi vuonna kuollut.”
”Teollisuus yrittää jauhaa pystykuivia kuusia energiapuiksi. Jos metsänomistajalla on rakentamisen tarpeita, niin kuivasta kuusesta saa sahattua lautaa lattioihin ja lauteisiin, näin olemme tehneet.”
JUHA AALTOILA
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
