Särkien tehokalastus vähentää Hirsijärven sisäistä kuormitusta

Ammattiopisto Livian opiskelijat tutustuivat Hirsijärvellä yhden päivän ajan tehokalastukseen. Kuvassa nostetaan veneeseen yhtä järven pohjoispään kuudesta apajasta. Siinä saatiin poistettua särkikaloja noin 2000 kiloa. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkisto

SALO (MT)

Salon Kiskossa sijaitsevan Hirsijärven huononeva tila on ollut sekä paikallisen väestön että ympäristöviranomaisten harmina pitkään.

Ympäristöhallinnon mittauksissa varsinkin järven fosforipitoisuus on noussut 50 vuotta. Seurauksena on näkyviäkin ongelmia eli järven pohjoispäässä runsaaksi äityneitä sinileväkukintoja.

Tässä suhteessa viime kesä oli Hirsijärvellä käännekohta. Aikaisempien vuosien vaikeaa sinileväongelmaa ei enää koettu.

Kanta-kiskolaisten sekä mökkiläisten vuosien ponnistelut alkavat näkyä.

Vesistön tilasta huolestuneet perustivat Hirsijärven vesienhoitoyhdistyksen vuonna 2003. Ensimmäisinä toimintavuosina yhdistys kartoitti järven kunnon sekä sopivat keinot sen parantamiseen.

Järven kunnostaminen aloitettiin puuttumalla ulkoiseen kuormitukseen. Hirsijärveen laskevaan Huitinjokeen rakennettiin kosteikko yhteistyössä WWF:n kanssa vuonna 2010. Viime vuonna sitä laajennettiin.

Tämän ja viime viikon aikana kunnostusprojekti on saanut konkreettista jatkoa: kaksi viikka sitten maanantaina järvestä ryhdyttiin nuottaamaan särkikaloja.

Kun kosteikoilla puututaan ulkoiseen kuormitukseen, tehokalastuksen tarkoituksena on poistaa vesistöstä sisäisen kuormituksen lähteitä eli järven pohjaa tonkivia särkikaloja. Pohjaa tonkiessaan ne vapauttavat veteen pohjasedimenttiin sitoutunutta fosforia.

Fosforia on sitoutunut myös kaloihin itseensä, joten kalojen poistaminen vähentää vesistön fosforimäärää myös suoraan.

Järveä tehokalastetaan yhteensä noin kymmenen päivän ajan. Vesienhoitoyhdistys arvioi poistettavan kalan määräksi etukäteen 20 tonnia. Kalastaja ja biologi Arto Hautala uskoi kuitenkin kolmantena kalastuspäivänä määrän nousevan 30 tonniin.

MT pääsi tuolloin seuraamaan paikan päälle Hautalan kalastuslautalle, kun Hautala ja hänen apumiehensä Eemeli Koivisto poistivat järvestä särkikalaa nuottaamalla.

Hautala ja Koivisto nostelivat kalat haavilla nuotasta veneeseen. Samalla he vapauttivat kaikki petokalat takaisin veteen.

Jotta särkikalojen poisto tuottaisi toivotun lopputuloksen, poistetut kalat on sijoitettava niin, ettei niiden sisältämä fosfori päädy takaisin vesistöön.

Hirsijärven kalat nostettiin päivän päätteeksi veneistä kontteihin, joilla ne kuljetetaan rehuksi lähellä sijaitsevalle turkistarhalle.

Kymmenen päivän urakan päätteeksi Hautala ynnäsi saaliit yhteen. Hautalan oma arvio alittui reilusti, mutta toisaalta vesienhoitoyhdistyksen arvio ylittyi.

Järvessä on nyt 21 tonnia vähemmän kalaa kuin ennen kalastuksen aloittamista.

Hautalan ja Koiviston kymmenen päivän urakka on vain pitkän urakan loppuhuipennus. Mukana olevat tahot ovat ehtineet tehdä tehokalastuksen eteen töitä monta vuotta.

Ensimmäisen kerran järvellä kalastettiin koemielessä jo vuonna 2003 ja toisen kerran kalakantaa selvitettiin viime vuonna. Varsinaista tehokalastusta valmisteltiin kaksi vuotta, kertoo Vilikkalan osakaskunnan puheenjohtaja Marja Granlund.

Hirsijärven vesienhoitoyhdistyksen jäsen Ulla Ruuskanen kertoo, että julkisen rahoituksen lähteet oli työlästä selvittää. Sen jälkeen rahat oli kuitenkin helppo saada.

”Elykeskus rahoittaa tehokalastusta 10 000 eurolla. Kalastuskunta osallistuu kustannuksiin 6 000–7 000 eurolla ja Hirsijärven vesiensuojeluhdistys 5 000 eurolla.”

Lisäksi talkoisiin osallistui 30 osakaskunnan jäsentä eli talkootyön ja konetyöpäivien määrä on mittava, kertoo Granlund.

”Hoitokalastuksen lisäksi osakaskunnat ovat hoitaneet vesialueita jo pidemmän aikaa istuttamalla vuosittain merkittäviä määriä petokalaa.”

JUHANI REKU

Avaa artikkelin PDF