Syksyn hirvijahti loppusuoralla
Keski-Suomessa lumettomuus on hidastanut viimeisten hirvien metsästystä. Kannonkoskelaisen Mannilan Jahdin Mika Nuuhkarinen etsi lauantaina vasan jälkiä metsätieltä yhdessä karjalankarhukoira Lolan kanssa. Sami Karppinen Kuva: Viestilehtien arkistoHirvijahtiin koko maahan myönnetyistä reilusta 33 500 pyyntiluvasta suuri osa on käytetty.
Metsästäjät arvioivat hirvikannan vahvistuvan suuressa osassa maata. Alueelliset vaihtelut kannan koossa ja rakenteessa ovat kuitenkin suuria.
”Metsästyksessä saadut hirvihavainnot on tärkeä ilmoittaa riistantutkimukselle, jotta kannan kehityksestä saadaan kattava käsitys”, painottaa valtakunnallisesta hirvikannan hoitosuunnitelmasta vastaava riistapäällikkö Jani Körhämö Suomen Riistakeskuksesta.
Körhämön toimialueella Pohjois-Hämeessä pääosa seuroista on päättänyt jahdin. Alueelle myönnettiin 1 356 pyyntilupaa. Kanta asettunee tavoiteltuun 2,7–3,2 hirveen tuhannella hehtaarilla.
”Alkukauden saaliin perusteella lupien käyttöaste oli normaali, mutta olen kuullut viestejä myös kannan vahvistumisesta.”
Keski-Suomeen myönnetyillä 2 227 pyyntiluvalla on mahdollista kaataa noin 3 000 hirveä, koska yhdellä luvalla voi kaataa kaksi vasaa. Lupamäärä on parikymmentä prosenttia viime vuotta pienempi.
”Maakunnan pohjoisosissa luvista oli käytetty kuuden viikon metsästyksen jälkeen lähes 70 prosenttia. Hirvikanta vahvistuu, vaikka kaikki luvat käytettäisiin”, arvioi Keski-Suomen riistapäällikkö Jukka Purhonen.
Maakunnan etelä- ja länsiosissa hirviä on selvästi vähemmän. Esimerkiksi Keuruun, Multian ja Pylkönmäen luvista oli marraskuun alussa käytetty reilusti alle puolet.
Hirvikannan koon suuren vaihtelun vuoksi metsästysseurojen yhteistyön merkitys korostuu.
”Tavoitteena on, että lupia olisi aina riittävästi käytettävissä. Metsästäjien tehtävä on jahdin edetessä arvioida, kuinka paljon hirviä alueelta voidaan kaataa.”
Pohjois-Pohjanmaalla ylitiheää hirvikantaa harvennettiin muutama vuosi sitten rajulla kädellä. Kun vielä vuonna 2011 alueelle myönnettiin 11 700 lupaa, määrä on tänä syksynä enää 4 353.
Oulun riistapäällikkö Keijo Kapiainen uskoo, että lupamäärät kasvavat ensi vuonna, sillä merkit kannan vahvistumisesta ovat selvät.
”Etenkin Oulun eteläpuolella hirvet ovat löytyneet tavattoman helposti. Seurat ovat säästäneet vain yksittäisiä lupia joulukuuhun. Lapin rajalle mentäessä kanta ei ole yhtä vahva, mutta sielläkin suuntaus on suurempaan.”
Kapiaisen mukaan seuroja on ohjeistettu tasapainottamaan naarasvoittoista hirvikantaa. Tavoitteena on ampua 1,5 naarashirveä yhtä urosta kohden.
”Näyttää siltä, että naaraiden ampumista arastellaan edelleen.”
”Mahdolliset seuraukset vasallisen lehmän ampumisesta vahingossa vaikuttavat. Arvioni on, että kannan rakenne ei vielä tämän syksyn jahdissa lähde oikenemaan”, Kapiainen sanoo.
Uudellamaalla hirvien lupa- ja kaatomäärät ovat riistapäällikkö Visa Erosen mukaan pysytelleet viime vuoden määrissä. Lupia oli tälle syksylle 1 770.
”Metsästäjiltä olen kuullut arvioita, että hirviä olisi metsissä jonkin verran viime vuotta enemmän. ”
Läntisellä Uudellamaalla hirvikannan terveeseen rakenteeseen on kiinnitetty erityistä huomiota vuonna 2010 käynnistyneessä Sorkka 2020 -hankkeessa. Riistanhoitoyhdistysten ja metsästysseurojen yhteishankkeessa uroshirvien verotusta on vähennetty ja vasojen lisätty.
”Tämän ansiosta eläinten koko sekä urosten keski-ikä ja osuus talvikannasta ovat jo suurentuneet selvästi”, Eronen kertoo.
SAMI KARPPINEN
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
