Haaskan pidon pelisäännöt epäselvät
Haaskojen määrä kasvaa jatkuvasti. Suomessa pidetään Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran viimeisimpien tietojen mukaan 378:aa haaskaa. Vuonna 2010 Suomessa oli noin sata haaskaa.
Haaskan käyttötarkoitukseksi voidaan ilmoittaa karhujen luontokuvaus tai katselu, muiden eläinten luontokuvaus tai katselu sekä pienpetojen metsästys.
Käyttötarkoituksia haaskoille oli ilmoitettu yhteensä 578, koska yhdellä haaskalla voi olla useampi käyttötarkoitus.
Ilmoitusten mukaan 65 prosenttia haaskoista on perustettu pienpetojen metsästykseen, 35 prosenttia karhujen ja 52 prosenttia muiden eläinten luontokuvaukseen ja katseluun.
Kuka tahansa voi perustaa haaskan.
Haaskan pitäjä voi olla matkailuyritys, yhdistys tai yksittäinen ihminen.
Haaskan pito on tällä hetkellä ilmoituksenvaraista toimintaa. Ilmoitus haaskanpidosta tehdään kunnaneläinlääkärille, jonka alueella haaskaa aiotaan pitää.
Ilmoitus on tehtävä jo ennen kuin haaskaruokinta aloitetaan.
Maa- ja metsätalousministeriön ylitarkastaja Janne Pitkänen uskoo matkailutoiminnan tavoitteiden olevan korkealla.
”Ammattimainen toiminta on usein hyvin suunniteltua ja harkittua.”
Kainuussa suurpetomatkailu on tärkeä osa alueen matkailutoimintaa.
”Matkailuyrityksiä kohtaan ei ole juuri ollut vastustusta”, kertoo rahoitustarkastaja Paavo Niemelä Kainuun elykeskuksesta.
On kuitenkin mahdotonta saada selville, pitääkö esimerkiksi karhunkatseluhaaskaa matkailuyritys vai yksittäisen ihminen.
Yksi keino arvioida matkailuyritysten osuutta haaskanpitäjistä on kuluttajaturvallisuusrekisteri.
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes tai kuntien kuluttajaturvallisuusviranomaiset eivät kuitenkaan rekisteröi haaskanpitäjiä erikseen.
”Kuluttajaturvallisuuden rekisteristä tietoa ei saa, koska ohjelmapalveluita, joissa käytetään haaskaa, ei ole määritelty omana palvelutyyppinään”, kertoo ylitarkastaja Janne Niemelä.
Kainuun sote-kuntayhtymän hyvinvointieläinlääkäri Aila Rauatmaa pitää tilannetta sekavana.
”Tilanne vaatii selkeyttämistä. Säädöstasolla asia on hankala, koska se on niin monen viranomaisen vastuulla.”
Haaska voi pelottaa, jos sen ohi joutuu kulkemaan esimerkiksi lenkkipolulla. Haju voi myös kantautua kauas aiheuttaen haittaa.
Myös Pohjois-Karjalan ympäristöterveydenhuollon johtaja Elina Felin pitää haaskoja ongelmallisina.
”Tämänhetkinen haaskalainsäädäntö lähtee eläinjätteen turvallisuusnäkökulmasta eikä haaskalla käyvien eläinten aiheuttamasta uhasta”, Felin toteaa.
”Esimerkiksi haaskojen etäisyyksistä asutukseen tarvitaan tarkempaa säätelyä.”
Haaskat käydään tarkistamassa maastossa vasta, kun niistä tulee valitus. Ilmoitusvaiheessa haaskat käydään läpi paperilla.
Myös julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkönen Riistakeskuksesta kertoo haaskoihin liittyvän ”kaikenlaista epäselvyyttä pelisäännöistä”.
”Nykytilanteeseen ei olla lainsäädännön puolelta tyytyväisiä. Aihetta on kuitenkin harkittava lainsäädännön osalta tarkkaan.”
Suomen luonnonsuojeluliiton suojelupäällikkö Leo Stranius ei tuomitse suurpetomatkailua, mutta pitää haaskojen määrän merkittävää nousua ongelmana.
”Haaskaruokinta aiheuttaa
eläinten häiriintymistä ja kesyyntymistä. Ne voivat sen johdosta tulla asutuksen lähelle, aiheuttaa pelkoja ja sitä kautta ylimääräisiä tappo- ja kaatolupia”, Stranius sanoo.
”Haaskoja voidaan käyttää myös salametsästykseen, suoraan tai välillisesti.”
Terhi Pape-Mustonen
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
