Näin Metso-suojelukohde hinnoitellaan – Hinnat eivät nouse mutta eivät myöskään laske yhtä jyrkästi kuin puumarkkinoilla

Metso-tarjousten puun hinnoittelussa käytetään noin kolmen vuoden keskihintaa. Kuva: Johannes Tervo

Valtion tarjoamat Metso-suojelukorvaukset perustuvat kohteen metsätaloudelliseen arvoon eli siihen, kuinka paljon puista maksettaisiin hakattuina. Puun hinnan terävimmät nousut ja laskut eivät näy suojelutaksoissa.

"Käytämme puun hinnoittelussa noin kolmen vuoden keskihintaa. Hinta ei nouse piikkinä samalla tavalla kuin puumarkkinoilla, mutta se ei myöskään laske samaan tahtiin", toteaa ylitarkastaja Esa Pynnönen ympäristöministeriöstä.

Suojelukorvaukset ovat verovapaita yksityishenkilöille. Maa on mahdollista myös vaihtaa valtion maahan, jos sopiva vaihtopalsta löytyy.

Metsonpolku.fi-sivustolla on esimerkkilaskelma, kuinka paljon valtio tarjosi vuonna 2016 eteläsuomalaisesta runsaslahopuustoisesta kangasmetsästä, jossa oli sekapuustoa keskimäärin 250 kuutiota hehtaarilla. Puusto oli noin 80-vuotiasta ja metsän pinta-ala oli viisi hehtaaria.

Metsän bruttoarvoksi muodostui noin 45 000 euroa. Tuolloin havutukkien hinnaksi oli määritelty noin 54 euroa kuutiolta, koivutukille 42 euroa ja kuiduille 18–15 euroa. Maapohjan arvo oli 400 euroa hehtaarilta.

Suojelukorvausta laskettaessa bruttoarvoon tehdään vielä laskennallinen kokonaisarvon korjaus, joka vähentää arvosta 20 prosenttia. Sen jälkeen korvaukseksi muodostui noin 38 000 euroa, jos palsta myytiin valtiolle pohjineen ja noin 36 000 euroa, jos pohja jää omaan omistukseen.

Vuoden 2016 jälkeen puun hinta on noussut, ja tämä on heijastunut myös korvauksiin. "Havutukin hinnat pyörivät 60 euron paikkeilla nyt. Taso on aika lailla keskimääräisen päätehakkuuhinnan tasolla", Pynnönen arvioi.