MTK: Eläinsuojelulaki nopeasti voimaan

Huittislainen sianlihan-tuottaja Martti Pietilä arvioi, että hänen tilallaan uusi eläinsuojelulaki vähentäisi eläinmäärää. Tilanne on hänen mielestään hankala: tuottajien on vaikea varautua tuleviin muutoksiin. markku vuorikari Kuva: Viestilehtien arkisto

Uusi eläinsuojelulaki pitää saada voimaan tällä hallituskaudella, sanoo MTK:n asiantuntijaeläinlääkäri Leena Suojala. Se on hänen mukaansa viljelijän näkökulmasta paras vaihtoehto.

"Hallitusohjelman ansiosta eläinsuojelulaista ei voi tulla ihan utopistinen", Suojala perustelee. Utopioilla hän viittaa eläinsuojelujärjestöjen esittämiin vaatimuksiin siitä, mitä lakiin pitäisi kirjata.

Kotieläintilat ovat Suojalan mukaan olleet huolestuneita siitä, kasvattavatko uuden lain vaatimukset tilojen kustannuksia.

"Hallitusohjelman mukaan yhteiskunta ei omilla toimillaan lisää yritysten kustannuksia", Suojala muistuttaa.

Toteutuuko tämä lupaus eläinsuojelulain kohdalla, kun tavoitteena on kirjata uuteen lakiin selvästi nykyistä lakia yksityiskohtaisempia vaatimuksia?

Siitä ei ole takeita, Suojala toteaa. Hän korostaa tuottajajärjestöjen kuitenkin ponnistelevan sen eteen.

Suojala edustaa MTK:ta lakia valmistelevassa ohjausryhmässä.

Lakiluonnoksen piti alkuperäisen aikataulun mukaan valmistua tämän vuoden aikana, mutta se viivästyy todennäköisesti ensi vuoden puolelle, Suojala kertoo. Tällä hetkellä uuden lain sisältö on vielä täysin auki.

Koska laki on vielä täysin levällään, sen vaikutuksistakaan ei siksi ole vielä mahdollista saada kokonaiskuvaa.

Uudistusta valmistelevien työryhmien tehtäväksi määrättiin uudistaa kaikkiin eläimiin, myös luonnonvaraisiin, kohdistuvaa lakia niin, että se edistää eläinten hyvinvointia ja suojelee eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla hyvinvoinnille aiheutuvilta haitoilta. Nykyisen lain tarkoituksena on ollut suojella eläintä "kivulta, tuskalta ja kärsimykseltä", Suojala toteaa.

Jo hyvinvoinnin määrittelyyn liittyy Suojalan mukaan suuria ongelmia.

"Kaikki kiertyy siihen, että eläin ei puhu. Me emme pysty mittaamaan eläinten hyvinvointia muuten kuin käyttämällä epäsuoria mittareita. Ihminen tekee päätelmiä eläinten hyvinvoinnista aina omalle lajillemme ominaisista lähtökohdista."

Pahimmillaan riskinä on nojaaminen tarkoitushakuisiin tutkimustuloksiin, hän muistuttaa.

"Käynnissä on jatkuva informaatiovyörytys. Täytyy muistaa, että osalla eläinsuojelujärjestöistä tavoitteena ei ole tuotantoeläinten pito-olosuhteiden parantaminen vaan eläintuotannon lopettaminen kokonaan."

Hyvinvoinnin lisäksi lain valmistelun lähtökohtana on ollut myös toinen tuottajajärjestön vierastama käsite.

Uuden lain tarkoituksena on, että eläintä kohdellaan hyvin niiden "itseisarvoa kunnioittaen".

Eläimen itseisarvolla tarkoitetaan, että eläin itsessään on arvokas eikä eläimen arvo riipu sen arvosta ihmiselle.

Mitä se käytännön kotieläintuotannon näkökulmasta tarkoittaa, riippuu sekä lain perusteluista että eläinsuojelulain jälkeen säädettävistä alemmista suojelusäädöksistä.

Siinä missä moni eläinsuojelija haluaa kotieläintuotannon loppuvan, Suojala pelkää niin tapahtuvan.

"Meillä on varoittava esimerkki hyvin lähellä”, hän muistuttaa.

”Ruotsissa sianlihantuotannon vaatimuksia kiristettiin niin tiukoiksi, että monet ovat joutuneet lopettamaan tuotannon. Nyt Ruotsissa jo yli 40 prosenttia sianlihasta tuodaan ulkomailta."

Käytännön praktiikkaa tehneenä eläinlääkärinä Suojala pitää erittäin tärkeänä sitä, ettei hyvää järjestelmää romuteta kokonaan.

"Moni viljelijä on jo nyt veitsenterällä. Yksi pieni kustannuksia nostava vaatimus voi aiheuttaa sen, että hanskat päätetään lyödä tiskiin."

Parhaana ratkaisuna hän pitäisi vapaaehtoisuutta sekä uusien vaatimusten ulottamista vain investoiville tiloille. "Kyllä aika hoitaa."

Juhani Reku

Avaa artikkelin PDF