Perinteistä tyyliä ja rakennustapaa kunnioittava uudisrakennus istuu hyvin vanhalle puistomaiselle asematontille.
”Tavoitteena 400 vuoden elinkaari” – Liisa Akimof osti vanhan aseman Helsingistä ja rakennutti viereen massiivipuisen vuokratalon
Puurakentamisen läpimurron esteenä on Akimofin mielestä Suomessa liiallinen sääntely, rakennusvalvonta ja rakennusliikkeiden asenne, joka ilmenee vähättelynä.
Liisa Akimof rakennutti ostamansa Helsingin Huopalahden aseman tontille puisen asuinrakennuksen.Kun muusikko ja toimittaja Liisa Akimof voitti vuonna 2013 myynnissä olleen Helsingin Huopalahden asema-alueen ja sen rakennusten tarjouskilpailun, hänellä oli unelma.
”Tavoitteena oli kunnostaa vanhat rakennukset ja rakentaa uutta perinteisiä rakentamisen menetelmiä käyttäen. Rakennusmateriaaliksi halusin liimattoman yksiaineisen massiivipuun, jolla pystyi toteuttamaan perinteisiä rakentamisen fysikaalisia ominaisuuksia omaavia helppohuoltoisia rakennuksia, joilla on 400 vuoden elinkaari”, Akimof kertoo ”Puussa on tulevaisuus” –viestintähankkeen artikkelissa.
Kaupassa tuli tontin lisäksi satavuotias Bruno Granholmin suunnittelema jugend-tyylinen asemarakennus sekä vahtitupa, maakellari, sauna ja aitta, joiden hengittävät rakenteet palautettiin peruskorjauksessa.
”Alueelle saatiin vanhan ennen sotaa otetun ilmakuvan perusteella lisää rakennusoikeutta ja tehtiin asemakaavamuutos, joka mahdollisti uusien asuntojen rakentamisen.”
Akimof löysi Aalto Haitekin, Toholammilla perheyrityksessä kehitetyn aaltomaiseen muotoon sorvatun massiivipuuelementin valmistajan.
”He olivat pellepelottimia, jotka olivat kehittäneet yksinkertaisen legopalikan tapaisen liimattoman massiivipuuelementin rakentamiseen. Siitä kierretangoilla toisiinsa sidottavat palikat muodostavat elementin, jossa ei ole lisäaineita.”
”Minulle oli tärkeää, että pystyn tällä rakentamaan satoja vuosia ja monta sukupolvea kestävän rakennuksen”, Akimof sanoo.
Akimof kyseenalaistaa nykyrakentamisen käytännöt ja hakee ratkaisuja sadan vuoden takaa vanhoista tekniikoista ja materiaaleista.
”Jos talo kestää 300 vuotta tai pitempään, siihen käytetty puumäärä ehtii samassa ajassa kasvaa metsässä kolme kertaa uudelleen. Se on aidosti kestävää rakentamista.”
Puurakentamisen läpimurron esteenä on Akimofin mielestä Suomessa liiallinen sääntely, rakennusvalvonta ja rakennusliikkeiden asenne, joka ilmenee vähättelynä.
”Vanhoja hirsitaloja pidetään rötisköinä, vaikka ne saattavat olla satavuotiainakin paremmassa kunnossa kuin erityisesti viime vuosikymmeninä tehdyt rakennukset. Jos puu kastuu, se kuivuu.”
Kirjoitus on osa Marjatta ja Eino Kollin Säätiön rahoittamaa ”Puussa on tulevaisuus” –viestintähanketta. Toteutus Markku Laukkanen / Audiomedia Oy.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
