Korkeakosken saha hylkäsiöljyn ja lisää kuoren polttoa

UPM:n Korkeakosken sahan ohjaamossa valvotaan myös tukkien kuoren syöttöälämpövoimalan siiloon. Laura Vesa Kuva: Viestilehtien arkisto

JUUPAJOKI (MT)

UPM:n Korkeakosken sahan lämpövoimalassa ei enää pala raskas polttoöljy, vaan kaikki lämpö syntyy sahan käyttämien tukkien kuorta, purua tai tasauspätkiä polttamalla.

”Lämpöenergian tuotannossa saha on nyt täysin omavarainen. Oma lämpölaitos tuottaa kaiken tarvittavan lämmön ja höyryn omista sivutuotteista”, sahan johtaja Sami Kotivuori kehuu.

Energiaa kuluu suuria määriä sahatavaran kuivaukseen, mikä on usein tuotannon pullonkaula.

Korkeakosken sahan vanhan lämpölaitoksen tilalle valmistui kesän lopulla uusi. Vanhassa paloi kuoren seassa raskasta polttoöljyä vuosittain 700 tonnia. Fossiilisen polttoaineen osuus oli liki kolmannes.

Aiemmin kaikelle kuorelle ei löytynyt Korkeakoskella käyttöä, vaan sitä jouduttiin kuljettamaan muualle, muun muassa Jämsänjokilaakson tehtaille 75 kilometrin päähän.

”Nyt sahausprosessissa ylijäävä kaikki puun kuori voidaan hyödyntää lämmöntuotantoon, joten sivutuote- ja jätekuljetukset vähenevät merkittävästi”, Kotivuori sanoo.

Voimalassa syntyvä tuhka menee metsänlannoitukseen tai maanrakennukseen.

Paremman polttotekniikan vuoksi sahan hiukkaspäästöt vähenevät 70 prosenttia.

”Piipusta ei enää tule tummaa savua, eikä ensi talvena näy nokea hangella”, Kotivuori lupaa.

Tehokkaasta poltosta kertoo myös se, että vanhaa voimalaa piti nuohota kerran viikossa, nyt riittää kaksi kertaa vuodessa.

Kuori on pääpolttoaine. Talvella lumisen ja jäisen kuoren sekaan tarvitaan jonkin verran kuivia tasauspätkiä.

Lämpövoimalassa on kaksi seitsemän megawatin tehoista täysin samanlaista kattilaa.

Kahden kattilan ratkaisu on yhtä suurta parempi, koska huollot sujuvat ilman varavoimalaa. Huollon ajan saha pärjää yhdellä kattilalla.

Uusi voimala on täysin automatisoitu, eikä sen käyttämiseen tarvita työntekijöitä kuin huoltojen yhteydessä.

Lämpövoimalan rakentaminen maksoi Kotivuoren mukaan vähemmän kuin 10 miljoonaa euroa.

Voimalan valmistaja on itävaltalainen Urbas, jolla on ylivoimainen markkinaosuus teollisten sahalaitosten kattilatoimittajana Euroopassa.

Korkeakoskella sahataan noin 300 000 kuutiometriä mäntysahatavaraa vuodessa. Tukkia siihen tarvitaan noin 600 000 kuutiometriä.

Saha työllistää 80 ihmistä.

UPM:n Suomen sahojen kapasiteetti on noin 1,4 miljoonaa kuutiometriä.

Seikku Porissa sahaa vain kuusta, Alholma Pietarsaaressa ja Kaukas Lappeenrannassa sahaavat mäntyä ja kuusta.

JUHA KAIHLANEN

Avaa artikkelin PDF