UPM luopuu sahasta ja kahdesta tehtaasta

Kainuun metsien mäntytukin määrä kasvoi lyhyessä ajassa 9. ja 10. valtakunnan metsien inventoinnin välillä 2 miljoonalla kuutiometrillä. Kasvu kiihtyy kaiken aikaa, joten sahattavaa riittää. Jaana Kankaanpää Kuva: Viestilehtien arkisto

Metsäkonserni UPM aikoo joko lopettaa tai myydä Kajaanin sahan sekä Parkanon Aureskosken ja Heinolan jatkojalostustehtaat vuoden loppuun mennessä. Yt-neuvottelujen piirissä on 275 henkilöä.

”UPM:n tehdasintegraateista etäisimpinä sijaitsevien saha- ja jatkojalosteyksiköiden kannattavuus on pitkään ollut heikko”, perustelee UPM:n energia ja sellu -liiketoimintaryhmän johtaja Heikki Vappula.

Juuri nyt sahatuotteiden kannattavuutta syö viime aikoina kallistunut tukki ja tuotteiden heikko kysyntä.

UPM:n sahaus ja mekaaninen puunjalostus keskittyy jatkossa Pietarsaareen, Juupajoelle, Poriin ja Lappeenrantaan. Näiden laitosten menestys perustuu raaka-aineen syöttämiselle läheisille tehtaille massan, paperin ja energian tuotantoon.

Toimet tuovat UPM:n toisen neljänneksen tulokseen 35 miljoonan euron arvonalennuksen ja noin 10 miljoonan euron kuluvarauksen.

Heinolan tehtaalla valmistetaan liimapuulevyjä. Vielä vuonna 2006 yhtiö kasvatti tehtaan tuotantokapasiteettia 2,5-kertaiseksi 20 000 kuutiometriin vuodessa. Parkanon Aureskoskella tehdään muun muassa sisäverhoilutuotteita. Kapasiteetti on 130 000 kuutiota vuodessa.

Kajaanin saha kykenee 150 000 kuutiometrin vuotuiseen mänty- ja kuusisahatavaran tuotantoon. Se on merkittävin työllistäjä Kajaanin entisen paperitehtaan alueen yrityksistä.

”Kainuu on ennestäänkin tukkia vievä maakunta. Täällä ei ole kuin kaksi tukin jalostajaa. Olisihan se tosi merkittävä suonenisku jos toinen häviää”, sanoo aluejohtaja Heikki Rahko Pohjois-Suomen metsänomistajien liitosta.

Rahkon mielestä Kajaanin tehdasalueella olisi edelleen hyvät mahdollisuudet harjoittaa puunjalostusta.

Kajaanin sahan lisäksi maakunnassa toimii Kuhmo Oy:n saha Kuhmossa. Kajaanin saha on kahdesta tukinjalostajasta pienempi. Kuhmo Oy:n toimitusjohtaja Lauri Nakari ei pidä Kajaanin sahaa houkuttelevana ostokohteena.

”Mikä viisasten kivi siinä nyt löytyisi, jos merkki vaihtuu. Tämän alueen logistiset haitat ovat nousseet toiseen potenssiin, kun kuljetustuki on mennyt murto-osaan”, Nakari manaa.

Työntekijöitä edustava Puuliitto suhtautuu UPM:n hylkäämien laitosten jatkomahdollisuuksiin toiveikkaammin. Toivoa luo, että UPM ilmoittaa pitävänsä myyntiä varteenotettavana vaihtoehtona.

”Kysymys ei ole kannattamattomista yksiköistä, vaan siitä, että niiden kannattavuus ei riitä UPM:lle”, liiton puheenjohtaja Sakari Lepola kommentoi.

Lepola toivoo, ettei UPM asettaisi ostajaehdokkaalle liian kovia ehtoja.

HENRIK SCHÄFER

Avaa artikkelin PDF