Metsätohtori kasvattaa erikoispuulajeja kotitilallaan
Antti Lukkarisen väitöskirjan tulokset povaavat nopeampikasvuisia lehtikuusia. Väitöskirjassa tutkittiin vain taimivaiheen kasvua, joten nähtäväksi jää, onko uusista lehtikuusialkuperistä kuvassa olevien siperianlehtikuusten haastajaksi. Pentti Vänskä Kuva: Viestilehtien arkistoSUONENJOKI (MT)
Suonenjokelaisen metsätalousyrittäjän Antti Lukkarisen kotitalon pihalla ruukuissa istutusta odottavat muun muassa kultakuusi ja lehmus. Omenapuu-, joulupuu- ja visakoivuviljelmät ovat nekin aivan pihapiirin tuntumassa.
Omenapuita on lähes 350, kymmenkunta eri lajiketta. Omien tarpeiden lisäksi omenoita toimitetaan myytäväksi toreille.
”Eri lajikkeet kypsyvät eri aikaan, joten ne saa itse kerättyä. Eihän siitä tulisi mitään, jos ne olisivat kaikki samaan aikaan”, Lukkarinen kertoo.
Lähes kaikki metsätilan työt Lukkarinen tekee itse vanhempiensa kanssa. Parin kilometrin päässä asuvat vanhemmat ovat suurena apuna esimerkiksi metsänistutuksissa ja -raivaustöissä sekä omenapuiden ja joulupuiden leikkaamisessa.
Erikoispuulajien kasvatuksessa on omat niksinsä. Lukkarinen kertoo saaneensa hyviä neuvoja Joulupuuseurasta ja Visaseurasta.
Myös kirjoista ja internetistä löytyy hyvin tietoa. Silti ”yrityksen ja erehdyksen kautta” moni asia on tullut opittua.
”Visakoivun kasvattaminen alkaa metsänviljelyllä ja jatkuu pian puutarhatyönä”, Lukkarinen vitsailee visakoivun kasvattamisen luonteesta.
Erikoispuulajien kasvatuksen lisäksi Lukkarinen viettää vapaa-aikaansa remontoiden pihapiirissä olevia rakennuksia.
”Menee harrasteet ja työt sujuvasti sekaisin”, hän tokaisee.
Antti Lukkariselle kotitilalla jatkaminen on ollut luonnollinen valinta. Hän on aina ollut mukana metsätilan töissä ja halunnut jäädä kotitilalleen.
Lukion jälkeen hän opiskeli metsätalousinsinööriksi ja jatkoi vielä opintojaan metsänhoitajaksi. Viimeiset kuusi talvea hän on tehnyt väitöskirjaansa.
Syksy ja joulunalusaika menee joulupuiden parissa, kevät ja kesä muissa metsätöissä. Kirjoittamiselle on jäänyt aikaa vain talvisin.
Nyt urakka on viimein ohi, ja Lukkarinen odottaa enää virallisia papereita Itä-Suomen yliopistosta.
Vaikka hän haluaakin nyt keskittyä oman tilan töihin, tutkimustyö edelleen houkuttaa. Seuraavaksi suunnitteilla on, että hän antaa tutkijoiden istuttaa tilalleen koealan hybridihaapaa.
EMILIA PALOJÄRVI
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat
