Keskustan Anne Kalmari: ”Suden kannanhoidollinen metsästys on kiinni hallituksen tahdosta”

Lakialoite metsästyslain muuttamiseksi suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistamiseksi on tänään lähetekeskustelussa.  Kuva: Markku Vuorikari

Lakialoitteessa useat kansanedustajat ehdottavat metsästyslakiin lisättäväksi uutta pykälää, jossa säädettäisiin suden, karhun, ahman ja ilveksen säilytettävän suurpetokannan alaraja, joka määrittelisi samalla niiden suotuisan suojelun tason.

Lakialoitteessa esitetään lisäksi, että eduskunta määrittäisi Ruotsin tavoin minimimäärät suurpetojen osalta. Tämä tarkoittaisi sitä, että näiden lukujen ylittävät yksilöt olisivat metsästettävissä kannanhoidollisesti.

Tarve lakimuutokselle on kansanedustaja Anne Kalmarin mukaan ilmeinen, sillä suurpetojen kannanhoidollinen metsästys on käynyt nykylainsäädännön ja sen KHO:n tulkinnan puitteissa käynyt mahdottomaksi.

”Hallitusohjelmassa on selkeästi kirjattu, että hallitus jatkaa viime kaudella aloittamaamme työtä. Saimme keskustan johdolla aivan vaalikauden lopussa valmiiksi metsästyslain poikkeuslupien myöntämisen edellytyksiä täsmentävän muutoksen, mutta se ei vielä riittänyt”, Anne Kalmari toteaa tiedotteessa ja kertoo, että aloite lain muuttamisesta eduskuntaan päätettiin tuoda nyt, koska hallitus ei ole edistänyt asiaa.

Suden kannanhoidollinen metsästys on kiinni hallituksen tahdosta. Kalmari vetoaakin maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtajaan ja hallituspuolueiden kansanedustajiin, että tarvittavat muutokset vietäisiin nyt yhdessä maaliin.

”Keskusta on teidän tukenanne”, Kalmari sanoo.

Susikannan kasvusta aiheutuviin ongelmiin on herätty viimein myös Euroopassa. Viime vuoden lopulla komissio päätyi esittämään susien suojelutason lieventämistä.