Veiston koneilla syntyy lautoja ja lankkuja Australiassa asti
Sahalinjan alussa kahdeksan kameraa kuvaa tukin. Sen jälkeen roottorit pyöräyttävät tukin alle sekunnissa parhaaseen sahausasentoon, kertoo Veisto Oy:n varatoimitus-johtaja Tuomas Halttunen. Ville-Petteri Määttä Kuva: Viestilehtien arkistoMÄNTYHARJU (MT)
”Kaikki tehdään Mäntyharjussa”, Veisto Oy:n varatoimitusjohtaja Tuomas Halttunen kehaisee. Tuotannon siirtoa Etelä-Savosta halvempien kustannusten maihin ei ole harkittu.
”Ei edes Viroon”, Halttunen sanoo.
Syyskuun alkupuolella Veiston hallissa pakattiin kuljetuskuntoon Uruguayhin menevää sahalinjaa. Uruguayssa Veiston terät alkavat halkoa radiatamäntyä laudoiksi ja lankuiksi.
”Nyt toimitettava linja on meillä vasta viides projekti Etelä-Amerikkaan. Siellä näemme kasvumahdollisuuksia, koska kalusto on monessa maassa tosi vanhaa.”
Veisto Oy vietti 50-vuotisjuhlia viime vuonna. Yrityksen perustivat Raution veljekset, jotka suunnittelivat ja rakensivat 1960-luvulla vanhassa navetassa parrunveistokoneen omaan käyttöönsä.
”Yksi veljeksistä oli minun ukkini”, Halttunen kertoo.
Raution veljesten kehittämä kone oli niin hyvä, että pian alkoi tulla kyselyjä, voisiko sellaisen ostaa.
Vuonna 1964 Mäntyharjun taajamaan nousi paja parrukoneiden valmistusta varten.
Ensimmäinen sahakone Mäntyharjusta lähti ulkomaille 1985. Ostaja oli Norjasta. 1990-luvun alussa perustettiin toimisto Kanadaan.
Nyt seitsemän tytäryhtiötä hoitaa ulkomailla myyntiä, varaosapalvelua ja huoltoa.
Viennin osuus Veiston liikevaihdosta on viime vuosina vaihdellut 70:n ja 80 prosentin välillä. Sahakoneita on myyty 32 maahan.
Kaukaisimmat kaupat on tehty Uuteen-Seelantiin ja Australiaan.
Maailmassa sahataan havusahatavaraa vuosittain noin 300 miljoonaa kuutiometriä. Siitä Veiston koneilla Halttunen arvioi syntyvän lähes kymmenen prosenttia.
Kun vertailee maita, Suomeen on toimitettu koneita silti eniten.
”Suomessa vuosittain sahatusta 10 miljoonasta kuutiometristä meidän koneillamme tehdään noin kolme miljoonaa kuutiometriä.”
Veiston viimeisin suuri kotimaan kauppa oli Keitele Groupin Kemijärven sahalinja, joka käynnistyi viime vuoden lopulla.
Metsä Groupin Vilppulan saha uudistettiin pari vuotta sitten. Nyt se suoltaa sahatavaraa Veiston koneilla vuosittain noin 450 000 kuutiometriä.
Versowoodin Hankasalmen sahan vuonna 2011 käyttöön vihitty sahalinja on myös tehty Mäntyharjussa.
Tänä vuonna uusien koneiden kysyntä kotimaassa on Halttusen mukaan ollut vaisua. Pohjois-Amerikkaan, Ruotsiin ja Baltiaan kauppoja sen sijaan on tehty.
”Kotimaassa ollaan vähän käsijarru päällä, mutta uskomme, että täälläkin vilkastuu.”
Äänekosken sellujätin valmistuminen ja muut investoinnit kuitupuuta käyttäviin tehtaisiin lisäävät myös tukin sahausta. Se tarkoittaa, että nykyisiä sahalinjoja pitää uusia tai investoida lisäkapasiteettiin.
”Nykyisillä laitteilla tuskin pystytään kaikkia lisäkuutiometrejä sahaamaan”, Halttunen arvioi tulevaa.
Yhteistyö kotimaisten sahurien ja muiden laitevalmistajien kanssa on Halttusen mukaan tärkeää erityisesti tuotekehityksen kannalta.
”Suomessa on paljon huippuosaamista sahateknologiassa. Yhteistyöllä sitä voidaan edelleen kehittää.”
Veistolla on myös kaksi omaa sahaa, joiden kautta tuntuma päivittäiseen tuotantoon säilyy. Kissakosken sahaa Hirvensalmella operoi Koskisen Oy ja Eskolan sahaa Kannuksessa Metsä Group.
”Teknologia edellä asiakkaita kuunnellen”, Halttunen kuvaa yhtiön linjaa.
”Teknologiassa on oltava ykkönen, koska suomalaisin kustannuksin emme pysty pelkällä hinnalla kilpailemaan.”
Veisto on Mäntyharjun suurin yksityinen työllistäjä. Asukkaita kunnassa on 6 400. Veisto-konsernin 210 työntekijästä 150 työskentelee Mäntyharjussa.
Osaavia työntekijöitä on ainakin toistaiseksi saatu hyvin. Vajaan 50 kilometrin päässä Mikkelissä on Halttusen mukaan Suomen paras ammattikorkeakoulu ja metallipuolen ammattikoulu.
”Mäntyharjusta lähdetään kouluun Mikkeliin ja tullaan sitten meille takaisin. Meillä on töissä paljon toisen polven veistolaisia, mistä olemme tosi ylpeitä.”
Juha Kaihlanen
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
