Jos vasemmistopuolueet olisivat saaneet tahtonsa läpi, puunmyynnistä maksettaisiin nykyistä ankarammat verot

Pääomatulojen veroa on kiristetty monta kertaa. Vuosina 2008–2011 puun myyntitulojen veroja kuitenkin huojennettiin määräaikaisesti. Kuva: Jaana Kankaanpää

Puun hyvä kysyntä on innostanut niin sanotut suhdannemyyjätkin puukaupoille tänä vuonna. Yhä useampi metsänomistaja maksaa pian puunmyyntiveroa – monet ensimmäistä kertaa elämässään.

Puun myyntitulon vero on 30 prosenttia 30 000 euroon asti, ja sen ylittävältä osalta verotetaan 34 prosenttia. Jos vasemmistopuolueet olisivat saaneet tahtonsa läpi nykyistä Sanna Marinin (sd.) hallitusta muodostettaessa, veroa maksettaisiin jo enemmän.

”Vuoden 2019 hallitusneuvotteluissa sain estetyksi, ettei hallitusohjelmaan kirjattu vasemmistopuolueiden haluamaa pääomatuloverojen nostoa 32/35 prosenttiin”, kertoo neuvotteluissa keskustan veropolitiikan vastuuneuvottelijana toiminut kansanedustaja, eduskunnan valtiovarainvaliokunnan jäsen Esko Kiviranta.

Häntä harmittaa, että pääomatulon veroa on nostettu merkittävästi alkuperäisestä 25 prosentista. Tuo prosentti oli voimassa vain vuodet 1993–1995. ”Veroa on kiristetty varsinkin Paavo Lipposen (sd.) hallitusten aikana”, Kiviranta toteaa.

Ansio- ja pääomatulojen verotus eriytettiin vuodesta 1993 lähtien. Tuolloin tapahtui myös metsäverotuksessa iso mullistus: vuoteen 1992 asti metsänomistajilta kerättiin verot joka vuosi metsän pinta-alan perusteella. Siirtymäkaudella (1993–2005) metsänomistaja sai itse valita pinta-alaverotuksen tai myyntulojen verotuksen.

”MTK vaati, että puun myyntitulon verotus pitää sisällyttää pääomatulon verotukseen. Metsäteollisuus olisi halunnut puukaupan verotuksen säilyvän pinta-alaverona, jotta metsänomistajien olisi ollut pakko myydä puuta vuosittain pystyäkseen maksamaan pinta-alaverot”, Kiviranta taustoittaa.

Pinta-alavero oli progressiivinen, joten monilla se saattoi nousta kohtuuttoman korkeaksi. ”Asian suitsimiseksi kehitettiin vähennyksiä, mutta se ei ratkaissut ongelmaa.”

Kuntavaalien alla keskusteltiin paljon veroista. Koronavelkaantuminen, autoilun verotuottojen ehtyminen ja ikääntyvä väestö aiheuttavat lovia valtion verotuottoihin.

Esko Kivirannan mielestä vaatimukset siitä, että metsän sijaintikunnan pitäisi verottaa puukauppatuloja, ovat metsänomistajien kannalta vahingollisia. ”Sellainen johtaisi verojen korotuspaineisiin. Kunnat saavat kyllä osansa verotuloista valtionosuuksina verotulojen tasausjärjestelmän kautta. Lisäksi niille maksetaan yhteisövero-osuutta, johon sisältyy metsävero-osuus.”

Vaikka pääomatulojen veroprosenttia on vuosien mittaan kiristetty, ei kehitys kuitenkaan ole ollut yhtäjaksoista nousua. Kiviranta muistuttaa, että vuosina 2008–2011 puun myyntitulojen veroja huojennettiin määräaikaisesti. Silloin puun myyntitulon veroprosentti parhaimmillaan puolittui. ”Mutta MTK:n mielestä se sekoitti puukauppaa.”

Viiden prosentin automaattisesta yrittäjävähennyksestä sovittiin vuoden 2015 hallitusohjelmaneuvotteluissa. ”Sain yrittäjävähennyksen ujutetuksi myös metsätalouteen”, Kiviranta toteaa.

Verottaja tekee yrittäjävähennyksen automaattisesti, eli sitä ei tarvitse muistaa itse vaatia veroilmoituksessa. Siksi moni ei kiinnitä huomiota koko vähennykseen. Myöhemmin esimerkiksi SDP linjasi haluavansa poistaa turhana pitämänsä yrittäjävähennyksen.