Ojittaja tarvitsee tietoa vesiensuojelusta
TAMMELA (MT)
Samalla, kun yhä useampi suometsä tulee kunnostusojitusikään, ojittajat liikkuvat aiempaa herkemmällä alueella. Kunnostusojituksilta edellytetään nykyisin vesiensuojelurakenteiden kuten lietekuoppien, laskeutusaltaiden ja kosteikkojen kaivamista.
Vuodesta 2012 alkaen ojituksista on vesilain mukaan pitänyt ilmoittaa elykeskukseen. Ojitusta säätelevät metsälait, luonnonsuojelulaki, vesilaki, ympäristönsuojelulaki ja metsäsertifioinnin kriteerit.
Päälle tulevat vielä maatalouden tukisäännöt, kun kaivetaan peltoalueella.
Valoa ojitusviidakkoon tuo Hämeen ammattikorkeakoulun Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä (Opet) -hanke.
Hankkeen puitteissa on tuotettu koulutusmateriaalia ja kaivettu vesiensuojelun mallirakenteita kahdella valuma-alueella Tammelassa ja Padasjoella.
Hanke saa rahoitusta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta.
Hankkeessa tehtiin suunnitelmat sekä maa- että metsätalouden ojille kokonaisilla valuma-alueilla, mikä on harvinaista käytännössä. Vesi virtaa piittaamatta ihmisten jaottelusta, jossa ojia ovat tarkastelleet erikseen maa-, metsä- ja joskus myös kalatalouden organisaatiot.
”Hankkeessa on saatu vuoropuhelua, kun eri asiantuntijat ovat samassa pöydässä”, toteaa Opetin projektipäällikkö Petra Korkiakoski.
”Tarkoitus on tehdä laskeutusaltaat ja muut rakenteet sinne, missä niistä on eniten hyötyä.”
Opetusmateriaalit ja mallirakenteet valmistuivat enimmäkseen tänä syksynä. Vedenlaadun seurantamittauksia jatketaan ensi vuonnakin.
”Vesien seurannassa on mielenkiintoista nähdä, mikä on pellon ja mikä metsän vaikutus.”
Metsäkeskuksen luonnonhoidon asiantuntijan Olli Lukanniemen mukaan Opet-hankkeessa tuotetun kaltainen, selkeä tieto tulee tarpeeseen.
”Uusi vesilaki on aika lailla tiukka. Metsässä toimijoiden asenne tulee muuttumaan aika paljon”, Lukanniemi ennustaa.
Pulaa on ollut niin työohjeista kuin tutkimustiedosta. Tieto myös muuttuu, jolloin ohjeet vanhenevat käsiin.
”Kosteikkojen vaikutuksista on liian vähän tietoa. Huolestuttavaa on, että niiden rakentaminen voi lisätä fosforin huuhtoutumista.”
Lukanniemi toivoo, että kunnostusojitus pysyy jatkossakin kemerassa tuettavien töiden piirissä.
Painetta on toiseenkin suuntaan, sillä kunnostusojituksen tuki on mainittu alkuvuonna julkaistussa, ympäristölle haitallisten tukien luettelossa.
”Kunnostusojituksen poistaminen tuen piiristä aiheuttaisi sen, että vesiensuojelurakenteet tehtäisiin minimin mukaan. Paperilla ja kartalla on helppo saada asiat näyttämään hyviltä.”
Vesiensuojelua tuetaan kemeravaroista myös luonnonhoitohankkeina. Mukaan sopii peltoja halkoviakin ojia. Kemeran ehdot täyttyvät, jos vähintään puolet valuma-alueesta on metsää.
HENRIK SCHÄFER
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
