Suppilovahveron voi sekoittaa myrkylliseen rustonupikkaan – näin tunnistat sienen

Suppilovahvero kasvaa usein sammaleisilla kasvupaikoilla, missä viihtyy myös suositun ruokasienen myrkyllinen näköislaji rustonupikka.

Sienilajit voivat kasvaa lähekkäin toisiaan ja päältäpäin rustonupikka voi muistuttaa nuorta suppilovahveroa.

Suppilovahveron satokausi alkaa yleesä syyskuussa ja kestää lumen tuloon saakka. Kuva: Jaana Kankaanpää

Sienisaalit kannattaakin käydä kotona rauhassa läpi ennen ruoanlaittoa, Martat neuvoo. Myrkkysienen myrkyt eivät siirry sienikorissa muihin sieniin, eli suppilovahverot ovat käyttökelpoisia, vaikka rustonupikkaa olisikin eksynyt saaliin joukkoon.

Martat neuvoo tunnistamaan lajit kääntämällä sienen alapinnan esiin. Suppilovahverolla on lakin alapinnalla harmaita, haarovia poimuja, jotka jatkuvat johteisina jalkaan. Rustonupikan alapinta on puolestaan sileä.

Rakenteeltaan suppilovahvero on kiinteä. Rustonupikan rakenne on tahmea, niljakas ja hyytelömäisen sitkeä.

Rustonupikassa on pieniä määriä samoja aineita kuin korvasienessä, ja sitä ei saa syödä.

Joko sinulle tulee MT:n metsäuutiskirje? Saat ajankohtaisia juttuvinkkejä sähköpostiisi kerran viikossa tilaamalla maksuttoman metsäuutiskirjeen.