EU:n kaavailemat kestävyyskriteerit rahoitukselle haastavat metsäalaa – "Väärin tehtynä voi olla kohtalokkaita seurauksia"
Rahoitusmarkkinoiden kestävyyskriteereillä EU haluaa työntää tiettyjä sektoreita ilmasto- ja ympäristöystävällisempään suuntaan.
Kestävän rahoituksen lainsäädäntö näkyy myös metsäalalla. Suomen väistyvä komissaari Jyrki Katainen ei kuitenkaan näe uhkaa Suomelle näköpiirissä. Kuva: Juha ROININENEU-komissio valmistelee rahoitusalalle luokittelua, joka jakaisi yritysten eri toiminnot ilmaston ja ympäristön kannalta kestäviin ja kestämättömiin.
Komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen tiedostaa uhat, joita rahoitusmarkkinoiden kestävyyskriteerit voisivat tuoda metsäalalle. Katainen uskoo kuitenkin, ettei lainsäädäntö vaikuta Suomen jo ennestään kestäviin metsäkäytöntöihin.
"Tunnistan lainsäädännön huolenaiheet ja väärin tehtynä tällä voi olla kohtalokkaita seurauksia. Suomi ja Pohjoismaat ovat kuitenkin hyvissä käsissä."
"Asia ei voi mennä niin, että Suomen käytännöt osoitetaan kestämättömiksi. Suomi on kiistatta metsäasioissa maailman kärkeä ja tästä on pidettävä huolta lainsäädäntöä valmistellessa", Katainen vahvistaa.
Kestävien rahoitusmarkkinoiden lainsäädännölle on ollut paljon kysyntää.
"Lainsäädännön mahdollisuudet ovat suuremmat kuin sen uhat. Kestävän rahoituksen idea on se, että meillä on olemassa jatkossa eurooppalainen standardi sille, mitä voidaan sanoa kestäväksi. Samalla se suuntaa satoja miljardeja euroja vuodessa kestämättömistä kohteista kestäviin", Katainen selventää.
EU:n toimivaltaa metsäasioihin ei ole haluttu kasvattaa. Suomen metsäalan mukaan jokaisella jäsenmaalla tulee olla oma metsäpolitiikkansa eikä EU saa jyrätä sitä omalla lainsäädännöllään.
"Suomessa ei haluta sitä, että EU:ssa sanotaan, miten metsiä hoidetaan – hyvä niin. Suomalainen metsätalous on itsessään jo kestävää: historialliset näytöt ja tulokset puhuvat sen puolesta. Kiinnostus EU:n yhteiseen metsäpolitiikkaan on vähäinen", Katainen sanoo.
Koska metsät ovat osa EU:n ilmasto- ja energiapolitiikkaa, lainsäädännön lonkerot ulottuvat kuitenkin metsiin useaa reittiä – uusimpana esimerkkinä rahoitusmarkkinoiden kautta.
Ymmärrys metsistä on Kataisen mukaan lisääntynyt viime vuosina komissiossa. Se tapahtuu hitaasti, mutta viime vuosien hiilinielukysymykset ovat tehneet tehtävänsä. Katainen ei näe uhkaa Suomelle lähipiirissä.
"Aiemmin metsät nähtiin EU:ssa kielteisessä valossa, mutta ei enää. Nyt ne ovat osa ratkaisua."
Kestävään rahoitukseen kuuluvan taksonomia-lainsäädännön perusteella investoijat saisivat tietoa eri taloudellisten toimintojen – myös maa- ja metsätalouden – kelpoisuudesta kestävinä sijoituskohteina.
Yhdeksi metsätalouden kestävyyden kriteeriksi voitaisiin asettaa tilakohtainen metsänhoitosuunnitelma, jota riippumaton taho tarkastelisi 5–10 vuoden välein, komission ulkopuolinen asiantuntijaryhmä esittää.
Asiantuntijaryhmän mukaan kestävä metsätalous edellyttäisi myös niitä metsänhoitomenetelmiä, jotka vahvistavat metsien hiilivarastoja. Siksi alueiden, joissa on korkea monimuotoisuus tai suuret hiilivarastot, käsittelyä tulisi välttää.
Jos kyseiset kriteerit tulisivat komission lopullisiin säädöksiin mukaan, turvemaiden maa- ja metsätalouskäyttöä ei välttämättä luokiteltaisi kestäväksi toiminnaksi.
Samalla kysymys kuuluu, voitaisiinko tiettyjä toimenpiteitä, kuten avohakkuita, pitää jatkossa kestävinä.
Suomen metsäala on vastustanut EU:n sanelemia kriteerejä, sillä kestävyysmääritelmät kuuluvat sen mielestä kunkin jäsenmaan omaan kompetenssiin. Niiden mittaaminen EU-tasolla toisi ylimääräistä byrokratiaa tiloille ja voisi vaikuttaa metsäteollisuuden kilpailukykyyn.
Keskustelua lainsäädännöstä jatketaan syksyllä ja talvella.
Lue myös:
EU:n sääntely on hiipinyt metsiin, vaikka virallista metsäpolitiikkaa ei ole
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
