Analyysi: Metsä- ja biotalousasioissa vaikuttamisen paikka – EU-puheenjohtajuus kolkuttaa jo ovella

Suomen vetokausi EU:ssa alkaa heinäkuun alussa. Se tuo mahdollisuuksia nostaa esille suomalaista metsä- ja muuta biotalousosaamista. 

Kotimaan politiikassa hallitusneuvottelut ovat käynnistymässä, mutta samaan aikaan katseet kääntyvät jo kohti EU:ta ja toukokuun eurovaaleja. Suomen EU-puheenjohtajuuskausi alkaa heinäkuun alussa. Sitä ennen uudella hallituksella pitää olla paitsi kotimaan hallitusohjelma myös EU:n puheenjohtajakauden Suomen ohjelmaosuus laadittuna. EU-ohjelmassa ilmasto- ja biotalousasioiden odotetaan nousevan vahvasti esille.

Tällä kertaa Suomen johtajuuskausi osuu hetkeen, jolloin käsissä on paljon järjestäytymiseen liittyvää häslinkiä. Uudet mepit on valittu, ja parlamentti järjestäytyy heinäkuun alussa. Komissio nimitetään myöhemmin syksyllä. Myös brittien brexit sekoittaa pakkaa ja voi muuttaa valtasuhteita parlamentissa.

Puheenjohtajuus sinällään ei tuo Suomelle ministeritason lobbausmahdollisuuksia, sillä puheenjohtajan tehtävä on johtaa puhetta neuvoston kokouksissa puolueettomasti ja auttaa varmistamaan EU:n työn jatkuvuus neuvostossa.

Suomessa pidettävien epävirallisten ministerikokouksien sisältöä on kuitenkin mahdollista määrittää. Samoin virkamieskokoukset tarjoavat metsäalan toimijoille vaikuttamisen mahdollisuuksia. Suomi voi niissä tuoda esille biotalouteen ja kestävään metsätalouteen liittyviä asioita. Metsäasioiden sujuvalla soljumisella tulevaisuudessa on paljon merkitystä yrityksille, metsäomistajille ja kansantaloudelle.

Käynnissä on useita metsiin liittyviä asioita. Suomen puheenjohtajuuskaudella päätetään todennäköisesti EU:n metsästrategian päivittämisen käynnistyksestä, sillä toimenpideohjelma päättyy ensi vuoteen. EU:n biotalousstrategian puitteissa komission on tarkoitus käynnistää 14 konkreettista toimenpidettä, joilla edistetään biotaloutta. EU:ssa pähkäillään myös kestävän rahoituksen parissa. Ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi on laskettu, että Euroopassa tarvitaan tulevina vuosina noin 180 miljardin euron investoinnit. Määritelmän saaminen sille, mikä kaikki voidaan luokitella kestäväksi rahoituskohteeksi, on oma savottansa.

Kansantalouden ja metsäsektorin kannalta merkittävää on, kuinka ala pystyy viestimään muille eurooppalaisille suomalaisesta metsänhoidosta ja perustelemaan puun käyttöä. Kun kulutusta ja tuotantoa pyritään siirtämään öljypohjaisista tuotteista biomateriaaleihin, avaa se uusia bisnesmahdollisuuksia ja lisää puun tai jonkin muun raaka-aineen käyttöä jossain päin maailmaa. Suomen toivoisi saavan tästä kakusta osansa. Kesällä ja syksyllä Suomessa pidettävät kokoukset tarjoavatkin hivenen lisää mahdollisuuksia suomalaisen osaamisen esittelylle.

Suomessa järjestetään puheenjohtajakaudella kaikkiaan kuusi epävirallista ministerikokousta. Ympäristöministerit saapuvat Helsinkiin jo heinäkuussa ja maatalousministerit myöhemmin syksyllä.

Vaikka itse puheenjohtajuuskauteen ei metsäteollisuudella ole varsinaisia tavoitteita, kesällä aloittavan uuden parlamentin viisivuotisjaksolle niitä on. EU:n säätelyssä pitäisi edelleen kiinnittää huomiota metsäteollisuuden rooliin ilmastomyönteisten ratkaisujen tuottajana. Tärkeää on myös vapaakaupan edistäminen ja EU:n tutkimus- ja innovaatiopolitiikka. Rahaa halutaan suunnata huippututkimukseen ja muillekin kuin start-upeille.

EU:n kautta tehtävä säätely on pitkäjänteistä puuhaa. Siksikin sillä on iso merkitys metsäisten tuotteiden tulevaisuudelle.

Kirjoitusta varten on keskusteltu muun muassa Metsäteollisuus ry:n, MTK:n ja valtioneuvoston asiantuntijoiden kanssa.

Kirjoittaja on toimittaja, metsänomistaja ja koulutukseltaan metsänhoitaja. Toimittajan töitä hän on tehnyt yli 20 vuoden ajan.