Paluumuuttaja haluaa pitäämetsät hyvässä kunnossa
Mirja Koppoa pyydettiin jo neljä vuotta sitten ehdokkaaksi metsänhoitoyhdistyksen valtuustoon, mutta äänimäärä ei silloin riittänyt läpipääsyyn.
Tällä kertaa Koppo tuli valituksi 52 äänen saaliilla. Hänen lisäkseen Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjalaan valittiin kaksi naista.
”Kovasti yrittivät houkutella naisia ehdokkaaksi.”
Metsänomistaja Koposta tuli vuonna 2007, kun hän peri isänsä metsät. Perintö sai hänet muuttamaan Riihimäeltä takaisin kotikonnuilleen Lappeenrantaan.
”Minusta on tärkeää, että metsät tulevat hoidetuiksi. Sen vuoksi halusin myös mukaan vaikuttamaan metsänhoitoyhdistyksen toimintaan.”
Mielenterveyshoitajaksi opis-
keleva Koppo kehuu hyvää henkeä Etelä-Karjalan mhy:n valtuustossa.
”Hyvin on otettu vastaan sekä uutena että naisena.”
Metsänhoitoyhdistyksen tärkeimmäksi tehtäväksi Koppo näkee metsänomistajan edunvalvonnan. Siksi hän pitää arveluttavana, että yhdistys alkaisi itse käydä puukauppaa.
Sen sijaan puukaupan kilpailuttaminen on keskeistä. Myös kohtuuhintaisten maanmuokkausten, taimikonhoitojen ja ojitusten tarjoaminen on tärkeää.
”Sillä työllistetään myös paikallisia yrittäjiä.”
Edunvalvontabrändiä ja yhdistysten näkyvyyttä pitäisi hänen mielestään parantaa ja metsänomistajiin pitää aktiivisesti yhteyttä.
Koppo kiittelee omaa yhdistystään, joka auttoi hyvin metsätilan haltuunotossa.
”Ilman neuvoja en olisi tässä nyt. Minulle lähdettiin heti tekemään metsäsuunnitelmaa.”
Pian metsänomistajaksi tulonsa jälkeen Koppo kävi Hyvinkään maaseutuoppilaitoksella raivaussahakurssin. Ensimmäisillä taimikonhoitokerroilla metsänhoitoyhdistyksen neuvoja näytti kädestä pitäen, mitkä puut pitää poistaa.
Koppo aikookin luottamustehtävässään etsiä keinoja, miten etämetsänomistajat saadaan motivoitua metsänsä hoitoon.
SUVI NIEMI
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
