Metsähallituksen jättänyt Timo Laitinen: Kun asiantuntijat tuovat esiin lähinnä omia näkökulmiaan, jonkun on katsottava kokonaisuutta
Laitinen pitää kohtuuttomina väitteitä, että Metsähallitus tekee vain avohakkuita ja jättää jälkeensä isoja hakkuualueita. ”Yli kolmannes kaikista hakkuista on tehty jollakin jatkuvapeitteisen hakkuun menetelmällä.”
Metsähallituksen hallituksen puheenjohtajan paikan jättänyt, Valtiokonttorin pääjohtaja Timo Laitinen kokee epäonnistumiseksi sen, että tavoite erilaisten metsän käyttömuotojen kesken ei näy Suomessa käytävässä metsäkeskustelussa.
”Metsähallitus on tehnyt ylisukupolvista työtä sen eteen, että metsien talous- ja virkistyskäyttö sekä matkailun, luontoarvojen ja porotalouden intressit voitaisiin yhteensovittaa. Ilmastomuutos ja luontokato ovat kiihdyttäneet metsäkeskustelua, jossa eri sidosryhmät ovat keskittyneet tuomaan esiin lähinnä omia näkökulmiaan”, Laitinen huomauttaa Metsämiesten Säätiön Metsä vastaa -sarjan artikkelissa.
”Kun Metsähallituksen roolista keskustellaan, on hyvä muistaa, että sen hallitsemasta yhdeksän miljoonan hehtaarin metsäalasta kaksi kolmasosaa on hakkuiden ulkopuolella. Ne ovat kansallis- ja luonnonpuistoja, Lapin erämaa-alueita tai kitumaita, joissa ei hakkuita suoriteta. Ja silti julkisuudessa väitetään, että emme tee suojelua riittävästi, emmekä oikein.”
Laitisen mukaan käyttöön otetut alueelliset luonnonvarasuunnitelmat on laadittu eri sidosryhmien kanssa yhteistoiminnassa.
”Niissä on sovittu alueiden maksimihakkuumäärät, jotka viime vuonna alittuivat kaikilla alueilla. Olemme ottaneet ilmasto- ja monimuotoisuustavoitteet vakavasti ja vastuullisesti yhteisten maiden ja vesien hoitajana.”
Hyvänä esimerkkinä Laitinen pitää saamelaisten kotiseutualueen luonnonvarasuunnitelmaa, jonka laatimiseen osallistuivat saamelaiskäräjien lisäksi kaikki alueen kunnat, paliskunnat, kolttien kyläkokous sekä matkailu- ja metsätalousyrittäjät.
”Nämä sidosryhmät kykenivät löytämään yhteisen tahtotilan yhteensovittaa kaikkien metsien käyttöön liittyvät intressit. Käytännössä Ylä-Lapin alueella jokainen hakkuu neuvotellaan erikseen.”
Laitinen pitää kohtuuttomina väitteitä, että Metsähallitus tekee vain avohakkuita ja jättää jälkeensä isoja hakkuualueita. ”Yli kolmannes kaikista hakkuista on tehty jollakin jatkuvapeitteisen hakkuun menetelmällä.”
”Kun asiantuntijat edustavat usein kapeaa metsäalan sektoria, tarvitaan kokonaisvaltainen arvio Suomen metsien tilasta ja hoidosta”, Laitinen muistuttaa.
Laitinen tyrmää väitteet Metsähallituksen toiminnan poliittisesta ohjauksesta. ”Tärkein omistajaohjaus tulee eduskunnan budjettipäätöksestä, jossa asetetaan meille tulostavoite.”
”Poliittiseksi asiat tahtovat muuttua, kun esimerkiksi sidosryhmät nostavat julkisuuteen joitakin hakkuukohteita, joita heidän mielestään ei pitäisi toteuttaa. Me hoidamme työmme, emmekä politikoi tai provosoidu.”
Valtio omistaa Suomen metsistä neljänneksen.
Laitinen muistuttaa Venäjän hakkeen tuonnin loppumisen nostavan esiin metsien huoltovarmuuden merkityksen.
”Turpeen alas-ajolla tavoiteltiin ilmaston kannalta oikeita asioita, mutta sen ja kotimaisen hakkeen käyttöä tulee nyt arvioida siltä kannalta, että talot pysyvät lämpiminä ja takaamme energian huoltovarmuuden kaikissa oloissa.”
”Ukrainan sota nostaa esiin uudella tavalla maamme huoltovarmuuden myös metsien kannalta. Puun tuonnin loppuminen vaikuttaa tehtaiden puun, erityisesti koivun saantiin, pitkällä aikavälillä. Metsähallitus ei pysty tähän koivupuun tarpeeseen vastaamaan.”
Artikkeli löytyy kokonaisuudessaan Metsämiesten Säätiön verkkosivuilta.
Lue myös
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
