Valtion metsätalous yhtiöitetäänvuoden 2015 alusta lukien

Metsähallitus myy paljon tukkia Itä- ja Pohjois-Suomen sahoille. Henkilöstö edellyttää työllistämisen sisällyttämistä tulevaan lakiin. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkisto

Maa- ja metsätalousministeriön (MMM) ja ympäristöministeriön (YM) virkamiesten työryhmä on suunnitellut Metsähallitusta koskevan lain uudistamista.

Hallinnon ja aluekehityksen ministerivaliokunta (Halke) edellyttää lainsäädännön valmistelun jatkamista. Keskeistä on lisätä työn kilpailuneutraliteettia ja läpinäkyvyyttä.

Suurin muutos syntyy siitä, että valtion metsätalous muuttuu yhtiöksi. Tuleva erillisliikelaitos Metsähallitus perii markkinahintaisia käyttöoikeusmaksuja käyttämistään luonnonvaroista, esitti ylijohtaja Juha Ojala MMM:stä.

Maksut määrätään ”käypinä markkinahintaisina korvauksina”.

Erillisliikelaitos eli ”emo-Metsähallitus” saa omaisuuttaan käyttöoikeuksin käyttäviltä yhtiöiltä tuloja, joista liikelaitos tulouttaa vuosittain päätettävän osuuden valtiolle.

Metsähallitus tulouttaa tänä vuonna 95 prosenttia tuloksestaan eli 110 miljoonaa euroa valtiolle. Kuluvan vuoden tuloutuksen tavoite on 10 prosenttia suurempi eli 121 miljoonaa euroa.

Johtaja Timo Tanninen (YM) kertoi, että jatkossa luonnonvarasuunnittelun painoarvoa lisätään valtion metsissä. Tähän liitetään vahvasti paikallisten tahojen mukanaolo.

Metsähallituksen pääjohtaja Jyrki Kangas haluaa säilyttää nykymallin vahvuuksia. Valtion maa- ja vesiomaisuuden suunnittelun ja käytön on syytä säilyä yhtenä kokonaisuutena.

Eri osien toiminnassa syntyvää synergiaa ei saa hävittää organisaation muutoksessa. Hän otti esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden ylläpidon. Asia tulee esiin kaikkien liikelaitoksen alaisten yhtiöiden ja metsätalouden töissä.

Metsähallitus on melkoinen aluepolitiikan työkalu; liikelaitoksen palkoista maksetaan noin 52 prosenttia Lapin, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan alueella ahertaville ihmisille, Kangas kertoi.

Hän haluaa kiinnittää metsätaloutta hoitavan yhtiön tiukasti emo-liikelaitokseen, jotta yhtenäisyys turvataan. ”Tämä tulisi turvata laissa, jolla säädetään Metsähallituksen ’metsätalous oy:n’ tehtävät ja yhteiskunnalliset velvoitteet.”

Virkamiehet valmistelevat lakia, joka tullee voimaan vuoden 2015 alusta. Laki edellyttää EU:n komission hyväksyntää, kertoi hallitusneuvos Vilppu Talvitie (MMM).

Vaikein työ on hinnoitella tulevan valtion metsätalous oy:n liikelaitokselta saamat metsien käyttöoikeudet.

Hallitusneuvos Elise Pekkala työ- ja elinkeinoministeriöstä varoitteli EU:n komission tutkivan tarkoin käyttöoikeuksien hinnoittelun. Se on myös potentiaalinen kantelun aihe.

Hän varoitti myös synergiaetujen korostamisesta, ne eivät saa kaataa erityisliikelaitoksen ja metsätalousyhtiön välistä palomuuria.

Käyttöoikeus täytyy normaalisti kilpailuttaa, niiden hinta ei saa jäädä alle markkinahinnan, Pekkala huomautti.

Budjettineuvos Helena Tarkka valtiovarainministeriöstä totesi, että konsernin sisäinen hinnoittelu ei ole läpinäkyvää, tätä ei ole työryhmässä mietitty, hän sanoi.

Puu- ja erityisalojen liiton puheenjohtaja Sakari Lepola ihmetteli, miksi hyvin toimiva kone täytyy korjata. Metsähallitus on meille kuin Nokia Salolle, hän totesi liittonsa jäsenten puolesta. ”Henkilöstön asema täytyy turvata laissa.”

Metsätalousinsinööri Heikki Nivala Kemijärveltä arvioi Pohjois-Suomen sahojen pelkäävän uudistusta. ”Metsähallituksen työllä on iso merkitys sahoille tukin saannissa. Tässä tulee toimia suunnitelmallisesti jatkossakin”, hän edellytti.

Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava arvosteli Metsähallitusta todeten, että toiminnan avoimuus ja läpinäkyvyys ovat heikentyneet. Hän ihmetteli, ratkeavatko pulmat pysyvällä yksinoikeudellisella maiden vuokraamisella. ”Hankalalta vaikuttaa.”

Yt-neuvottelutkin tulevat eteen, koska yli 1 000 työntekijän eläkejärjestelmä muuttuu, Kangas totesi.

JUHA AALTOILA

Avaa artikkelin PDF