Piensahojen työllekehitteillä tilastointi

TTS työtehoseura ja Sahayrittäjät ry kehittävät piensahojen työlle tilastoinnin. Noin 100 000 euron hankkeen rahoittavat puoliksi Eino ja Marjatta Kollin säätiö ja TTS.

Metsäntutkimuslaitos on koonnut harvakseltaan piensahojen tuotannosta tilastoja. Tuorein tieto vuodelta 1998 kertoo, että piensahat tuottavat vuosittain noin 0,9 miljoonaa kuutiometriä sahatavaraa 1,8 miljoonasta tukkikuutiosta.

”Määrä saattaa olla jotain aivan muutakin”, sanoo Sahayrittäjät ry:n toiminnanjohtaja Raimo Etelä.

Hän on tyytymätön tilanteeseen. ”Haluamme kunnolliset tilastot piensahojen käyttämistä tukin määristä puulajeittain, olennaista on myös tietää, mitä tukista keskimäärin maksetaan ja mitä valmiista tavarasta saadaan.”

Työpaikkojen määrät, yrittäjien ikärakenne, markkinat ja niiden näkymät, kannattavuus sekä ajankäyttö halutaan myös tilastoida, Etelä listaa.

”Sahayrittäjät ovat itse avainasemassa tilaston keruussa ja he myös hyötyvät eniten tilastosta”, Etelä korostaa.

Luonnonvarat ja energia-yksikön tutkimusvastaava Riitta Backman TTS:sta sanoo yhdeksi tilastoinnin tavoitteeksi tutkia, missä sahaajia toimii.

Metsäkeskusten ja Pro Agrian puualan sekä Puu Suomi -verkoston kehittämishankkeista löytyy tietoa ja sitten ihan raakana työnä puhelimella soitellen.

Maaseutu Pisa -koulutushankkeisiin on osallistunut yli 400 piensahayrittäjää. Sahayrittäjät ry:ssä on 225 jäsensahuria, määrä on ollut nousussa.

Etelän mukaan Sahayrittäjät ry:n jäsenten keski-ikä on 58 vuotta, eli aika moni yrittäjä lopettaa lähivuosina.

Hyvä tilasto palvelee niin alalla toimivia kuin alalle aikoviakin yrittäjiä.

Etelä arvioi piensahojen tuotannon vuosivaihteluja suuriksi. Paraikaa ovat lounaisen Suomen sahureiden allakat täynnä työtilauksia Tapani-myrskyn kaatamien puiden sahuuta. Puita on jopa varastoitu lumiaumaan. Moni metsänomistaja sahauttaa myrskytukit omiin sahatavaran tarpeisiinsa.

JUHA AALTOILA

Avaa artikkelin PDF