Hehtaarin tervalepikkö, siperianlehtikuusta ja joulupihtoja – tämän takia yllättävät puulajit kiinnostavat metsänomistajaa

Kahden hehtaarin visakoivikko on jo pystykarsittu kolmeen kertaan. Koivikon järeytymistä täytyy vielä odotella parikymmentä vuotta. Kuva: Sanne Katainen

Harvana kasvava pystykarsittu lehtikuusikko varjostaa pihdan taimia juuri sopivasti, kertoo Jimi Rajajärvi. Kuva: Sanne Katainen

Jimi Rajajärvi esitteli MT:lle elokuussa perheensä metsistä paljastuvia yllättäviä puulajeja.

Rajajärvillä on Heinolassa ja Kouvolassa reilu 300 hehtaaria metsää, joten varaa jää myös erikoisempien puulajien kasvatuskokeiluihin.

"Isolla metsälöllä on myös saumaa hifistellä eri puulajeilla", Rajajärvi toteaa.

Erikoispuiden kasvatus on aina riskialttiimpaa, sillä kasvutuloksesta ei ole varmuutta ja taimiaines maksaa enemmän.

Esiteltävänä on ensiksi hehtaarin tervalepikkö, jossa alikasvoksena kasvaa normaalia metsäkuusta.

Toisella kohteella kasvaa puoli hehtaaria siperianlehtikuusta, jonka alle on istutettu pihdan taimia joulukuusikäyttöön. Lehtikuusta Rajajärvillä kasvaa lisäksi muualla puolitoista hehtaaria.

Pihta pärjää paremmin pienessä varjostuksessa, mistä syystä pystykarsittu lehtikuusikko toimii harvaksi hakattuna hyvänä ylispuustona.

Lehtikuusen käyttö ylispuuna joulupuuviljelmälle on uusi kokeilu, mutta Rajajärvi uskoo yhdistelmän toimivan.

"Valoa pääsee läpi paljon, ei tämä ole tuhoon tuomittu idea."

Lopuksi Rajajärvi näyttää 22-vuotiaan visakoivikon. Kyseinen koivikko on pinta-alaltaan kaksi hehtaaria, mutta yhteensä Rajajärvillä kasvaa visakoivua 15 hehtaaria.

Lisäksi heillä on metsissään oma arboretum, josta löytyy useita erikoispuulajeja.

Erikoispuiden kasvatukseen Rajajärvillä on kolme syytä: esteettisyys, monimuotoisuus ja taloudellisuus.

Erikoispuista Rajajärvet valitsivat kasvatukseen lehtikuusen, tervalepän ja visakoivun, sillä ne ovat vähän yleisempiä ja puuta saa myytyä eteenpäin.

Rajajärven mukaan erikoispuiden puulla on monia hyviä ominaisuuksia ja hän olettaa käyttökohteiden lisääntyvän tulevaisuudessa.

"Uskon, että puunkäyttö kasvaa, kun ihmiset eivät halua käyttää muovia. Silloin suositaan hienoja erikoispuita materiaaleina."

Erityisesti lehtikuusen puuaineksen lahonkestävyys olisi etuna, koska se vähentää kemikaalien käyttötarvetta.

Rajajärvet eivät kuitenkaan aio lisätä erikoispuukasvatuksen pinta-alaa, sillä he haluavat jättää sopivat paikat joulukuusiviljelmille.

Erikoispuiden kasvatuksessa haasteina ovat Rajajärven mukaan työllistävyys, epävarmuus ja puutavaran eteenpäin saaminen.

Puun myynti vaatii omaa aktiivisuutta, kun täytyy etsiä itse, kuka olisi valmis ostamaan puuta.

Kalliimmasta taimiaineksesta istutettuun metsikköön tulee yleensä käytettyä enemmän aikaa ja vaivaa, jotta saa varmistettua taloudellisen hyödyn.

Erityisesti visakoivun kasvatus vaatii ajan käyttöä, kun oksia täytyy käydä karsimassa useaan otteeseen.

"Enemmän hirvituho ärsyttää pystykarsitussa visakoivikossa kuin perinteisessä männikössä."

Suuria tuhoja ei Rajajärvien erikoispuumetsissä ole esiintynyt. Vain lumi- ja hirvituhoja on esiintynyt jonkin verran. Rajajärven mielestä erikoispuut ovatkin hyvä vaihtoehto, jos kuusi täytyy juurikäävän takia korvata toisella puulajilla.

Tervaleppien kasvatusta Rajajärvi ei enää suosittele taloudellisen tuoton vuoksi. Tervaleppää tuodaan nykyään Baltian maista niin halvalla, että puun hinta on laskenut.

"Jos ei esteettisistä syistä kasvata, ei ole mitenkään mielekästä", Rajajärvi toteaa.

Rajajärven mukaan laadulla voi parantaa oman puun arvoa. Tervaleppien kohdalla pystykarsinta nostaa arvoa, sillä oksikas puutavara on aina halvempaa.

Yleisesti Rajajärven mukaan erilaisten lehtipuiden istutus ei ainakaan Jaalassa innosta hirvituhojen takia.

"Havupuukokeilut on mukavia, sillä niistä ei hirvi niin helpolla napsi."