Stora Enson Eloranta toivoo, että yhtiöllä on paperikoneita Suomessa vielä 5–10 vuodenkin päästä - "Rohkenen ainakin vakaasti toivoa, että olisi" – Nykyinen epävarmuus on "poikkeuksellista"

Stora Enson hallituksen puheenjohtaja Jorma Eloranta toivoo, että yhtiöllä olisi paperintuotantoa Suomessa vielä vuosikymmenen loppupuoliskollakin. Uusia tuotteita kartongin ja sellun oheen haetaan kaiken aikaa. Potentiaalia on muun muassa ligniinin hyödyntämisessä. Kuva: Kari Salonen

Stora Enson hallitusta muutaman vuoden johtanut Jorma Eloranta on monen alan konkari lukuisten toimitusjohtaja- ja hallituspestien myötä. Nykyisiä yritystoiminnan olosuhteita hän kuvaa poikkeuksellisiksi, vuosikymmenienkin mittarilla. Ei vain koronan takia, vaan myös brexitin, Yhdysvaltain presidentinvaalien jännitteiden sekä globaalien kauppakiistojen vuoksi.

”Elämme tällä hetkellä suurimman epäjatkuvuuden ja epävarmuuden ajankohtaa. Yritysten ei pitäisi arvalla, vaan tehdä erilaisia vaihtoehtoisia skenaarioita siitä, mitä voi tapahtua”, Eloranta sanoo.

Hän korostaa, että julkisen sektorin ennustettavuus ja pitkäjänteisyys ovat olennaisen tärkeitä asioita maissa, joissa yhtiö toimii. Taustalla vaikuttavat kaiken aikaa myös ilmastonmuutos ja ympäristöasiat. Elorannan mielestä yritysten olisi nyt todenteolla uudistuttava. Se tarkoittaa huutavaa tarvetta tutkimus- ja kehityspanoksiin ja muihin uudistustoimiin, jotta yritykset säilyvät kilpailukykyisinä.

Myönteistä koronatilanteessa on nyt, ettei tehtaita ole laitettu kiinni, kuten keväällä pelättiin. ”Nyt yleinen käsitys on, että tämä pandemia kestää vuosia. Sen kanssa on osattava elää tasapainottaen terveys, talous ja yleensä yhteiskuntien toimivuus.”

Elorannan mukaan Stora Enson tulevia strategialinjauksia kuullaan pian. Kuva: Kari Salonen

Koronakriisi on tehnyt erityisen pahaa jälkeä muun muassa matkailualalla. Silti paperiteollisuudessakin isku on ollut tuntuva – All time high, kaikkien aikojen kovin, kuten Eloranta ilmaisee. Kyse ei kuitenkaan ole pelkästä koronasta, sillä paperin kysyntä on laskenut pitkään. Stora Ensokin on yhtiönä muuttunut vauhdilla. ”Reilu vuosikymmen sitten paperin osuus oli noin 70 prosenttia liikevaihdosta. Nyt se on 18. Kyse on suuresta rakennemuutoksesta.”

Vastaavasti kartongin ja pakkausten sekä puutuotteiden rooli yhtiössä on kasvanut. Eloranta epäilee, että paperinkulutus toipuisi merkittävästi tämän vuoden pudotuksesta.

Onko Stora Ensolla vielä viiden tai kymmenen vuoden kuluttua paperikoneita Suomessa?

”Rohkenen ainakin vakaasti toivoa, että vielä olisi. Kyse on tietysti siitä, mitkä tuoteryhmät vetävät. Kirjoissa esimerkiksi tilanne on ollut paljon parempi kuin vaikka kopiopaperissa. E-kirjat eivät ole siinä määrin lyöneet läpi, että ne olennaisesti uhkaisivat perinteisen painetun kirjan asemaa.”

Paperikoneidenkin tulevaisuuden ratkaisevat laskelmat, joissa painavat kustannusrakenne, logistiikka, puun saatavuus, infra-asiat ja tulevat investointitarpeet. Isoin merkitys on kysynnällä.

”Jos jokin yksikkö on huonosti kannattava tai sen kassavirta jopa negatiivinen, silloin yritysjohdon tehtävä on selvittää, löytyvätkö keinot kääntää tulos ja kassavirta positiiviseksi.”

Vaikka otsikoihin nousevat usein tehdaslakkautukset, Stora Enso on investoinut Suomeen vajaan kymmenen vuoden aikana noin kaksi miljardia euroa.

Jatkossa Stora Enson tähtäimenä on kasvaa, vaikka paperin pudotus syökin liikevaihtoa tänä vuonna. Elorannan mukaan yhtiö on pohtinut strategiaansa, ja linjauksia kuullaan loppusyksyn aikana. Esimerkiksi puusta saatavan ligniinin mahdollisuudet ovat suuret.

Eloranta vakuuttui materiaalista jo yli kymmenen vuotta sitten toimiessaan Metson toimitusjohtajana. Ligniini taipuu niin liimojen korvikkeeksi, auton runkoihin kuin akkumateriaaliksi metalleja korvaamaan. Ligniiniä yhtiö tekee nyt Kotkan Sunilassa.

Myös uusia muovia korvaavia pakkaus­ratkaisuja Eloranta pitää kiinnostavina, ja hän näkee metsäteollisuuden mahdollisuudet hyvinä.

”Teemme uusiutuvasta materiaalista kierrätettävää, muovitonta ja biohajoavaa, eli ylipäätään autamme torjumaan ilmastonmuutosta. Meillä on kaikki hyvät asiat käsissämme.”

Muovin korvaamisesta on tullut tärkeä haaste. ”Monissa maissa on herätty muun muassa valtamerien muovittumiseen eli kyllä potentiaalia riittää. Kyse on omasta fiksuudestamme, että osaamme hyödyntää mahdollisuudet.”

Stora Enson kotimaita ovat Suomi ja Ruotsi. Yritysjohto ei voi suosia mitään maita, mutta puun eli tärkeimmän raaka-aineen kannalta Suomella ja Ruotsilla on merkittävä rooli.

”Siksi olisi tärkeää, että kehitämme liiketoimintoja, jotka tukevat metsän hyödyntämistä.”

• Stora Enson hallituksen puheenjohtaja 2017 alkaen.
• Vuorineuvos, koulutukseltaan diplomi-insinööri. Syntynyt 1951, asuu Helsingissä.
• Työskennellyt aiemmin Metson toimitusjohtajana 2004–2011, Kvaerner Masa-Yardsin toimitusjohtajana 2001–2003, Patria Industriesin toimitusjohtajana 1997–2000, Finvest ja Jaakko Pöyry -konsernien varatoimitusjohtajana 1996 ja Finvestin toimitusjohtajana 1985–1995.
• Hallitusammattilainen. Toiminut hallituksen puheenjohtajana Nesteellä, Uponorilla ja Suomisella sekä hallituksen jäsenenä muun muassa Cargotecissa.
• Perheeseen kuuluvat vaimo, kaksi aikuista lasta ja viisi lastenlasta.
• Harrastaa muun muassa tennistä. Pitänyt 1970-luvulta asti kirjaa liikunta­suorituksistaan.
• Viettää vapaa-aikaansa Kirkkonummella.

Lue myös:

Paperintuotanto uhkaa pudota Suomessa 1970-80-lukujen tasolle – koronakevät sulatti graafisten paperien viennistä liki kolmanneksen

Stora Enso sulkee sanomalehtipaperikoneen Ruotsissa – yt-neuvottelujen tuloksena häviää enintään 140 työpaikkaa

UPM kannattavin kolmesta metsäyhtiöstä alkuvuonna – Metsä Group ja Stora Enso tekivät pakkauskartongeilla tulosta, UPM tarroilla ja erikoispapereilla