Hirvien määrä romahtaa ja ryöpsähtää vuoden aikana – katso video: miten pedot ja metsästäjät vaikuttavat kantaan

Hirvikanta romahtaa vuosittain metsästyksessä mutta vasomisen ansiosta se kasvaa jälleen nopeasti keväällä. Vaikka metsästys määrittelee kannan kokoa paljon, kruunupäällä on muitakin vihollisia.

Liikenne aiheuttaa piikin tilastoon kiima-aikaan syksyllä, jolloin rakkaudennälkäiset sonnit juoksentelevat hämärässä. Alkukesästä emot taas vierottavat ylivuotisia vasojaan.

Luonnonvarakeskus arvioi kannan kokoa saalismäärän, hirvikolareiden sekä jahdin aikana kerättyjä hirvihavaintojen perusteella.

Arvion perusteella alueelliset riistaneuvostot määrittelevät tavoitekannat ja Suomen riistakeskus myöntää seuraavan vuoden kaatoluvat.

Kanta-arviot ovat parantuneet viime vuosina, kun havainnoista ja kaadoista on voinut ilmoittaa sähköisesti, kertoo riistakeskuksen riistasuunnittelija Ohto Salo.

Jos hirvikannan koon arvioissa epäonnistutaan jollakin alueella ja kanta jää tavoitetta suuremmaksi, metsätuhojen määrä kasvaa.

"Palautetta tulee silloin armottomasti. On selvää, että jos hirviä on enemmän, vahinkojakin on enemmän, mutta ei se aina ole niin yksinkertaista", Salo sanoo.

"Hirvituhot ovat usein paikallisia ja painottuvat sinne, missä on männyntaimikoita ja talvehtimisalueita."

Juttua korjattu 21.2. klo 13.30. Metsästyksessä romahtanut hirvikanta ei kaksinkertaistu vasomisessa, vaan se kasvaa 50 prosenttia.